Ulkomaankomennuspolitiikkoja koskeva tutkimus julkaistu | KPMG | FI

KPMG:n ulkomaankomennuspolitiikkoja koskeva tutkimus julkaistu

Ulkomaankomennuspolitiikkoja koskeva tutkimus julkaistu

Global Assignment Policies and Practices (GAPP) -tutkimus vuoden 2017 osalta perustuu yli 150 yrityksen vastauksiin eri puolilla maailmaa.

Tax Partner

KPMG Suomi

Lähetä viesti

Aiheeseen liittyvää sisältöä

GAPP on internetissä jatkuvasti avoinna oleva interaktiivinen kysely, jonka kautta yritys voi saada kuvan siitä, miten oma ulkomaankomennuspolitiikka pärjää verrattuna muihin yrityksiin. Kyselyyn voi osallistua koska tahansa, ja se antaa saman tien vertailun omien ja muiden vastausten välillä.

Tutkimuksen muotoa ja kysymyksiä uudistettiin vuonna 2016. Tänä vuonna maahanmuuttoon, komennusten hallintaan käytettävä teknologia sekä data-analytiikan käyttäminen on noussut näkyvämmin esiin.

— Näyttäisikin siltä, että data-analytiikan hyväksikäyttäminen ulkomaankomennuspolitiikkojen linjausten suunnittelussa on lisääntynyt, vaikkakin data-analytiikan hyväksikäyttö on käytössä vasta noin puolessa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä, kertoo Paula Holmström Suomen KPMG:n People Services -yksiköstä.

Joustavampaa ulkomaankomennuspolitiikkaa

Tutkimuksen perusteella pitkät ulkomaankomennukset ovat edelleen yleisesti käytössä, joskin pysyvien komennusten käyttö on vuosi vuodelta lisääntynyt. Pysyvissä siirroissa yritykset tyypillisesti tarjoavat myös kevyempää ulkomaankomennuspakettia ja ne saattavat olla yrityksille halvempi vaihtoehto verrattuna perinteiseen komennukseen. Myös harjoitteluun ja osaamisen siirtoihin liittyvät vaihdot ovat kasvussa.

— Toki komennuksen hintalappu on monen eri tekijän summa ja se, millä komennuspaketilla henkilö lähetetään ei ole ratkaisevaa. Suunnitteluvaiheessa halvalta näyttävään pysyvään siirtoon voi tulla yllättäviä kustannuksia esimerkiksi eläkkeiden järjestämiseen liittyen, Holmström sanoo.

— Komennuksiin liittyvät tavoitteet vaihtelevat, ja joskus liiketoiminnan kannalta keskeinen siirto voi jäädä toteutumatta jäykän ulkomaankomennuspolitiikan takia. Yrityksille on tärkeää soveltaa joustavampaa ulkomaankomennuspolitiikkaa, jossa saavutetaan komennuksen tavoitteet ja pidetään samalla kustannukset kurissa, Holmström jatkaa.

Yhä useammassa yhtiössä on myös yhä enenevin määrin mukautettu ja lisätty valinnanvapautta ulkomaankomennuspolitiikan soveltamiseen, niin että se paremmin tukee liiketoimintaa ja antaa joustavuutta komennuspaketin rakentamiseen. Myös ulkomaankomennusten tiiviimpi kytkeminen osaamisen kehittämiseen ja talent managementiin on yleistynyt. 

 

Kiinnostavia huomioita tämän vuoden tutkimuksesta:

— Kuten monena aikaisempana vuotena 60 – 70 % vastaajista arvioi, että lyhyet komennukset ja kansainväliset lyhyet työmatkat ovat heillä yleistymässä. Tyypillisesti nämä ovat sellaisia tapauksia, joissa maahanmuuttoon ja verotukseen liittyvät kysymykset ovat keskimääräistä mutkikkaampia.

— Ulkomaankomennuspaketteihin monesti liitettävän foreign service premiumin suosio on useamman vuoden ollut laskussa, ja vuoden 2017 tuloksista käy ilmi, että enää alle puolet yrityksistä maksaa tämän tyyppistä lisää. (Kyse on ulkomaankomennuslisästä, joka maksetaan tarkoituksena kannustaa ulkomaille lähtöä ja se lasketaan yleensä tiettynä kiinteänä peruspalkkaan sidottuna, prosenttimääräisenä lisänä.) 

— Lähes 80 % yrityksistä näki maahanmuuttoon liittyvien sääntöjen noudattamisen joko tärkeäksi, erittäin tärkeäksi tai kriittisen tärkeäksi. Yrityksissä on selkeästi herätty tarkempaan viranomaisseurantaan ja osittain tiukentuneeseen sääntelyyn. Myös Brexit ja Trumpin hallinto ovat herättäneet tähän liittyen kysymyksiä. 

Lisätiedot

 

Lataa tästä tutkimus käyttöösi. Tutustu myös henkilöverotus- ja ulkomaankomennuspalveluihimme.

 

Ota meihin yhteyttä, jos haluat jatkaa keskusteluja!

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä