Palkkaa vai työkorvausta | KPMG | FI

Palkkaa vai työkorvausta – rajanvetotilanteet ovat edelleen ajankohtaisia

Palkkaa vai työkorvausta

Työelämä on vuosien saatossa muuttunut ja työntekemisen mallit sen mukana. Töitä, joita ennen tehtiin lähes poikkeuksetta palkkatyönä työsuhteessa, saadaan ja voidaan tehdä nykyään myös yrittäjänä.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Tätä kehitystä tukee korkeimman hallinto-oikeuden viimeaikainen ratkaisukäytäntö. Myös Verohallinto on tämän johdosta joutunut muuttamaan asiaa koskevaa ohjeistustaan enemmän yrittäjyyttä tukevampaan suuntaan. Silti palkkaa vai työkorvausta –rajanvetotilanteita tulee edelleen esiin ja asiaan liittyvä tulkinnanvaraisuus ei ole kokonaan poistunut. Päivitetystä ohjeistuksestaan huolimatta, Verohallinto edelleen rinnastaa varsin herkästi työsuhteen piirteitä omaavan toimeksiantosuhteen työsuhteeksi ja näin työkorvauksen palkaksi.

Työn tilaaja ja -tekijä voivat solmia keskenään työ- tai toimeksiantosopimuksen. Sopimusta laadittaessa on huomioitava, että sopimuksen tyyppi, sisältö ja tosiasiallinen toiminta vastaavat osapuolten tarkoitusta. Vastiketta tehdystä työstä voidaan näin ollen käsitellä verotuksessa joko palkkana tai työkorvauksena. Jos vastike katsotaan palkaksi, on maksajan lähtökohtaisesti toimitettava palkasta ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Vastikkeensaajan verotuksessa palkka katsotaan aina saajan veronalaiseksi ansiotuloksi. Mikäli suoritettu vastike katsotaan työkorvaukseksi, ei siitä tarvitse toimittaa ennakonpidätystä, mikäli vastikkeen saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Lähtökohtaisesti palkkaa vai työkorvausta -kysymyksissä lähtökohtana pidetään itse sopimusta. Jos osapuolten välillä on sovittu toimeksiantosuhteesta eikä työsuhteesta, pidetään tätä lähtökohtana myös verotuksessa. Verohallinto on toisinaan, mm. verotarkastusten yhteydessä tulkinnut tehdyn toimeksiantosopimuksen kuitenkin työsopimukseksi, mikäli tosiasialliset olosuhteet ovat sisältäneet enemmän työsuhteen, kuin toimeksiantosuhteen piirteitä. Etenkin omistajayrittäjien verotuksessa yhtiön laskutusta on käsitelty toisinaan yhtiön omistajan palkkatulona, etenkin silloin, kun yhtiöllä ei ole ollut muita kuin yksi toimeksiantaja ja kyseessä on ollut ns. yhdenmiehen yritys. Tuorein korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntö (mm. KHO 2016:35) ja Verohallinnon päivitetty ohje ”Palkka ja työkorvaus verotuksessa” kuitenkin puoltavat toimeksiantajan ja -saajan oikeutta valita, suoritetaanko työ yrittäjänä vai työsuhteessa. Yksittäisistä toimeksiannoista maksettuja suorituksia on voitu näin ollen yhä useammin pitää palkan sijaan työkorvauksena.

Verohallinto painottaa edellä mainitussa ohjeessaan kokonaiskuvan merkitystä ratkaistaessa sitä, onko tulo palkkaa vai työkorvausta. Työn johto- ja valvontaoikeuden merkitystä on asian arvioinnissa puolestaan vähennetty. 

 

Lähtökohtaisesti ratkaistaessa sitä, onko tulo palkkaa vai työkorvausta, rajanveto tehdään kokonaisarvioinnilla muodollisten ja tosiasiallisten tunnusmerkkien perusteella.

Monesti tehty sopimus saattaa sisältää elementtejä, joiden perusteella sopimus voidaan katsoa työsuhteeksi huolimatta siitä, että samat olosuhteet voivat realisoitua myös toimeksiantosuhteessa. Tällainen seikka voi olla esimerkiksi jo pelkästään se, että sopimus on laadittu toistaiseksi voimassaolevaksi. Tällöin sopimusta ei voida pitää vain tietyn projektin/hankkeen toteuttamisena, mikä voi lisätä riskiä siitä, että maksettu korvaus tulkitaankin palkaksi. Työsuhdetta puoltavana seikkana on verotuskäytännössä yleensä pidetty myös sitä, ettei työnsuorittaja saa tarjota vastaavia palveluja muille toimeksiantajille. Toimeksiantosuhteissa toimeksisaajan sopimusvapautta taas ei yleensä ole rajoitettu. Sopimussuhteen jälkeiset kilpailukiellot ovat taas tyypillisimpi työsopimuksissa. Rajanvetotilanteissa, mikäli työn teettäjällä on selkeä johto- ja valvontaoikeus työhön, riski toimeksiantosuhteen katsomisesta työsuhteeksi voi edelleen tulla ajankohtaiseksi mm. verotarkastusten yhteydessä. Näin ollen jo tehtäessä toimeksiantosopimusta on hyvä kiinnittää huomiota asian verotukselliseen ja työoikeudelliseen käsittelyyn etukäteen, jotta mahdolliset väärinkäsitykset voidaan välttää. Erityisen tärkeää on aina laatia kirjallinen sopimus työn tekemisestä, jotta osapuolten alkuperäinen tahtotila on myöhemmin luotettavasti todennettavissa.

 

 

Toimeksiantosopimusten sisältöön, muotoiluun ja ehtoihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota

Laadittaessa toimeksiantosopimuksia etenkin sopimusten muotoiluun olisi erityisen tärkeä kiinnittää huomiota. Käytännössä yksi painavimmista kriteereistä sille, että toimeksiantosuhde katsottaisiinkin työsopimuslain mukaiseksi työsuhteeksi on se, että työnantajalla on johto- ja valvontaoikeus työntekijän tekemään työhön (työnantaja voi päättää missä ja milloin työ tehdään). Väärinkäsitysten välttämiseksi tältä osin, toimeksiantosopimuksiin olisi hyvä sisällyttää sellaista muotoilua, joka (toimeksiannon luonteesta riippuen) mahdollistaa työntekijälle itsenäisen päätäntävallan missä, milloin ja miten työ tehdään. Sopimuksessa voidaan myös sopia tähän liittyvistä standardeista ja työmenetelmistä.

Vero- sekä työoikeudellisesta näkökulmasta katsottuna etenkin tilanteet, joissa aiemmin työsuhteessa toimineen henkilön kanssa solmitaankin toimeksiantosuhde, voi muodostua ongelmallisiksi. Riskienhallinnallisista syistä olisikin hyvä kartoittaa etukäteen, miten toimeksiantosuhteisiin siirtyminen on tapahtunut (asiassa huomionarvoisia ovat mm. työntekijöiden työsopimukset, työsopimuslaki, noudatettava työehtosopimus, yhteistoimintalaki sekä näistä mahdollisesti seuraavat toimintavelvoitteet ja rajoitteet).

Miten KPMG:n vero- ja lakipalvelut voivat auttaa?

Kuten edellä on todettu, palkkaa vai työkorvausta –rajanvetotilanteissa asiaan liittyy yleensä sekä vero- että työoikeudellisia kysymyksiä. Näin ollen tulkintatilanteiden ratkaiseminen vaatii yleensä asiantuntemusta molemmilta osa-alueilta. Vero- ja työoikeuslakimiehillämme on erittäin vahva ja monipuolinen osaaminen aiheeseen liittyvistä kysymyksistä. Autamme mielellämme esimerkiksi olemassa olevan sopimuskannan läpikäynnissä ja tarvittaessa sopimusten sisällön päivittämisessä.

 

Lisätietoja

Lea Lankinen
Vero- ja lakipalvelut
Puh. 020 760 3373
Sposti: lea.lankinen@kpmg.fi

 

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä