BEPS:n monenkeskinen yleissopimus allekirjoitettu | KPMG | FI

BEPS-hankkeen monenkeskinen yleissopimus allekirjoitettu

BEPS:n monenkeskinen yleissopimus allekirjoitettu

OECD:n BEPS-hankkeen verosopimustoimenpiteiden implementointi on edennyt allekirjoitusvaiheeseen. Suomi allekirjoitti yleissopimuksen 76 muun maan ja lainkäyttöalueen kanssa ensimmäisessä allekirjoitusseremoniassa.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

OECD:n BEPS-projektin verosopimuksiin liittyvien toimenpiteiden implementointia koskeva monenkeskinen yleissopimus allekirjoitettiin 7.6.2017. Yleissopimuksen neuvotteluihin osallistui yli 100 valtiota, joista 76 maata ja lainkäyttöaluetta allekirjoitti sopimuksen. 

Kuten Suomen valtiovarainministeriön 13.1.2017 julkaisemassa muistiossa tuotiin ilmi, myös Suomi allekirjoitti sopimuksen ensimmäisessä allekirjoitusseremoniassa. Suomi kuitenkin sitoutui vain yleissopimuksen minimistandardeihin sekä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi tarkoitettuun välimiesmenettelyyn tietyin varaumin. Suomi jätti varaumat kaikkien muiden yleissopimuksen artiklojen osalta eivätkä ne muuta Suomen verosopimuksia.

Yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat kaikki Suomen laajat tuloverosopimukset Pohjoismaista verosopimusta ja Bulgarian kanssa solmittua verosopimusta lukuun ottamatta, jotka neuvotellaan erikseen.

Minimistandardit

Suomi sitoutui yleissopimuksen 6 artiklaan, joka muuttaa verosopimuksien johdantokappaletta siten, että kaksinkertaisen verotuksen poistamisen lisäksi mainitaan nimenomaisesti tarkoitus olla luomatta tilaisuuksia verottamatta jäämiseen tai alennettuun verotukseen veron kiertämisen tai välttämisen avulla. Lisäksi Suomi sitoutui yleissopimuksen 7 artiklaan sopimusten väärinkäytön estämisestä. Suomi valitsi kolmesta minimistandardin täyttämisvaihtoehdosta yleisen väärinkäytöksiä estävän määräyksen (Principal Purpose Test, PPT). PPT-testin mukaan verosopimukseen perustuvaa etuutta ei saa tulon tai varallisuuden osalta myöntää, jos on kohtuullista päätellä, että tämän etuuden hankkiminen oli yksi sellaisen järjestelyn tai transaktion pääasiallisista tarkoituksista, joka välittömästi tai välillisesti johti tähän etuuteen. 

Suomi implementoi yleissopimuksen 16 artiklan mukaisesti keskinäistä sopimusmenettelyä koskevat minimistandardit ottamalla kaikkiin verosopimuksiinsa OECD:n malliverosopimuksen 25 artiklan 1 – 3 kappaleet. Keskinäistä sopimusmenettelyä koskeva artikla on jo nyt lähtökohtana Suomen verosopimusneuvotteluissa. BEPS-hankkeen seurauksena 25 artiklaan kuitenkin lisätään määräys, jonka mukaan verovelvollinen voi saattaa keskinäisen sopimusmenettelyn vireille myös tulon lähdevaltiossa. Lisäksi Suomi sitoutuu yleissopimuksen 17 artiklan mukaisesti vastaoikaisuihin niiden verosopimusten osalta, joista kyseinen määräys puuttuu.

Valinnaiset määräykset ja Suomen valinnat

Suomi teki varaumat kaikkien muiden kuin minimistandardien osalta, eli Suomi ei implementoi yleissopimuksen 3-5 ja 8-15 artikloja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomi ei implementoinut yleissopimuksen muita muutoksia verosopimuksiinsa ja esimerkiksi kiinteää toimipaikkaa koskevat yleissopimuksen määräykset eivät tule osaksi Suomen verosopimuksia. 

Välimiesmenettely ja Suomen valinnat

Suomi hyväksyi osallistumisen niin sanottuun välimiesmenettelyyn tietyin varaumin. Suomi valitsi välimiesmenettelyn muodoksi yleissopimuksen 23 artiklan 1 kohdan mukaisen muodon, jossa välimiehet valitsevat toimivaltaisen viranomaisen esittämistä ratkaisuvaihtoehtoista yhden ilman mahdollisuutta päättää asiasta toisin. Suomen tekemien varaumien mukaan välimiesmenettelyyn ei pääse, jos asia on jo ratkaistu kansallisessa muutoksenhakuprosessissa. Myöskään asioissa, joihin sisältyy veron välttämisen vastaisten kotimaisten sääntöjen soveltaminen, veropetos tai muu rikos, tai joissa kaksinkertaista verotusta ei ole syntynyt, ei pääse välimiesmenettelyyn. Välimiesmenettelyyn ei myöskään pääse, jos asiassa on jätetty hakemus kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta EU-arbitraation sopimuksen mukaan.

Vaikutukset 

Yleissopimus sitoo verosopimustilanteessa vain, jos molemmat valtiot ovat implementoineet kyseessä olevan artiklan samalla tavalla, joten monenkeskisestä yleissopimuksesta ja valtioiden yleissopimukseen tekemistä valinnoista ja varaumista muodostuu monimutkainen sopimuskokonaisuus. Jatkossa tuleekin kiinnittää huomiota verosopimuksen sisällön lisäksi siihen, onko toinen verosopimusvaltio allekirjoittanut yleissopimuksen ja millaisia valintoja ja varaumia toinen verosopimusvaltio on tehnyt. 

Lisätiedot

Henri Lyyski

+358 20 7603 485

Hanna Höglund

+358 20 7603 278

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä