Uutta oikeuskäytäntöä veronkiertosäännöksen soveltumisesta yritysjärjestelyyn

Veronkiertosäännöksen soveltumisesta yritysjärjestelyyn

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa todetaan liiketoiminnan uudelleenjärjestelyn olevan hyväksyttävä taloudellinen syy osakevaihdolle, kun osakevaihdossa ei syntynyt vieraita veroetuja.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan 2017:78 käsitellyt elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 f §:n osakevaihtosäännöksen suhdetta EVL 52 h §:n erityiseen veronkiertosäännökseen. Osakkeita luovuttaneen osakkeenomistajan verotuksessa osakevaihdossa syntynyttä voittoa ei katsota veronalaiseksi tuloksi eikä tappiota vähennyskelpoiseksi menoksi. 

Säännös mahdollistaa luovutusvoittoverotuksen lykkääntymisen osakkeiden myyntihetkeen. Jos erityinen veronkiertosäännös tulisi sovellettavaksi, katsotaan osakevaihdossa mahdollisesti syntyvä voitto kuitenkin verotettavaksi tuloksi. 

Verojärjestelmän vieraat veroedut

KHO:n ratkaisussa oli kyse siitä, tuliko osakevaihdossa saavutettavia veroetuja pitää Suomen verojärjestelmälle vieraina veroetuina. Jos saavutettavia veroetuja voitaisiin pitää järjestelmälle vieraina, osakevaihdolle esitettyjä liiketaloudellisia perusteita olisi punnittava sen selvittämiseksi, onko veron kiertämisen katsottava olleen järjestelyn pääasiallisista tarkoituksista.

Osakevaihdossa esitettiin syntyvän seuraavia veroetuja:

  • Listaamattomien yhtiöiden välinen osinkojen verovapaus
  • Osakkeiden matemaattisen arvon kasvu, joka mahdollistaa suurempien pääomatulo-osinkojen maksamisen
  • Osakkeiden hankintamenon kasvaminen, mikä mahdollisessa osakkeiden myyntitilanteessa pienentäisi luovutusvoittoveron määrää

Milloin veronkiertosäännöstä sovelletaan?

KHO:n mukaan yritysjärjestelydirektiiviin perustuvan EVL 52 h §:n tulkinnassa on otettava huomioon yritysjärjestelydirektiivi ja sen soveltamista koskeva EU:n oikeuskäytäntö. Lähtökohtaisesti riittävänä liiketaloudellisena syynä osakevaihdolle on pidettävä jo sitä, että osakevaihto johtaa toimeen osallistuvien yhtiöiden toimintojen uudelleenjärjestelyyn. KHO katsoi edellä mainitut veroedut Suomen verojärjestelmälle tavanomaisiksi eikä niitä ollut pidettävä lain tarkoituksen vastaisina. Lisäksi ei osoitettu osakevaihdon olevan vain eräänlainen välivaihe ennen osakkeiden myyntiä (ns. sarjatoimi). Siten tilanteessa tuli käyttää EVL 52 f §:n säännöksiä eikä veronkiertosäännös soveltunut.

Ratkaisu selventää EVL 52 h §:n veronkiertosäännöksen soveltamisen edellytyksiä. Ennen kaikkea tulee osoittaa järjestelyjen synnyttävän konkreettisia ja verojärjestelmälle vieraita veroetuja. Tavanomaisten veroetujen syntyminen
osakevaihdossa ei johda veronkiertosäännöksen soveltumiseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös vahvistaa siis periaatetta, että
järjestelylle ei tarvitse esittää enempiä liiketaloudellisia syitä syntyvistä
veroeduista huolimatta, jos veroetu ei ole verojärjestelmän kannalta vieras. 

Lisätiedot

Antti Leppänen, +358 20 7603 247

Hanna Höglund, +358 20 7603 278

Aki Kokko, +358 20 7603 803

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä

KPMG:n uusi digitaalinen alusta

KPMG International on luonut huippuluokan digitaalisen alustan, joka parantaa käyttäjäkokemustasi ja on optimoitu löytämään uutta ja hakuusi liittyvää sisältöä.