Koulutusvelvollisuus ja työterveyshuolto voimaan | KPMG | FI

Koulutusvelvollisuus ja työterveyshuolto voimaan vähentämistilanteessa

Koulutusvelvollisuus ja työterveyshuolto voimaan

Työsopimuslaki, yhteistoimintalaki ja työterveyshuoltolaki muuttuvat 1.1.2017. Tuotannollis-taloudellisella perusteella irtisanotuille työntekijöille tulee oikeus työnantajan kustantamaan yhden kuukauden palkan arvoiseen valmennukseen tai koulutukseen sekä oikeus pidennettyyn työterveyshuoltoon.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Koulutusvelvollisuus

Jatkossa työnantajan on tarjottava tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Velvollisuus koskee työnantajia, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 henkilöä. Valmennukseen tai koulutukseen on oikeus työntekijöillä, jotka ovat olleet työnantajan palveluksessa yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymiseen mennessä.

Työnantaja päättää valmennuksen tai koulutuksen sisällöstä, kunhan se on työntekijän työllistymistä edistävää ja vastaa arvoltaan yhden kuukauden palkkaa. Yksityiskohtaisemmin ei ole määritelty, mitä työllistymistä edistävällä valmennuksella tai koulutuksella tarkemmin tarkoitetaan. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi työnhakuvalmennus, työntekijän ammattitaidon päivittämistä koskeva koulutus tai koulutus uudenlaisiin työtehtäviin. Valmennus tai koulutus voidaan järjestää joko kullekin työntekijälle tarjottavana ryhmäkohtaisena palveluna.

Valmennuksen tai koulutuksen on arvoltaan vastattava irtisanotun työntekijän laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai hänen kanssaan samassa toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota. Näistä vaihtoehdoista valitaan euromäärältään suurempi. Jos valmennus tai koulutus järjestetään ryhmäkohtaisesti, sen arvon pitää lähtökohtaisesti vastata työntekijöiden kuukausittaisten palkkojen yhteissummaa. Jos ryhmäkoulutukseen osallistuu esimerkiksi 20 työntekijää, joiden keskimääräinen palkka on 3.000 euroa/kk, valmennuksen tai koulutuksen arvon tulisi olla 60.000 euroa. Laissa on kuitenkin annettu mahdollisuus sopia paikallisesti toisin arvon määräytymisestä. Sopia voidaan esimerkiksi siitä, että työntekijälle tarjottava valmennus tai koulutus määräytyy kunkin työntekijän tarpeen eikä hänen palkkansa suuruuden mukaan. Myös siitä voidaan sopia, että työnantajalle valmennuksesta tai koulutuksesta aiheutuva kokonaiskustannus poikkeaa laissa säädetystä määrästä. Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja henkilöstön välillä.

Pääsääntönä laissa on, että valmennus tai koulutus on toteutettava kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisen ja siis työsuhteen päättymisen jälkeen. Painavasta syystä se voidaan kuitenkin toteuttaa osittain tai kokonaan tätä myöhemminkin. Valmennuksen tai koulutuksen toteutumisajankohta tai arvioitu toteutumisajankohta on kuitenkin oltava työntekijän tiedossa työsuhteen päättymishetkellä. Vaikka pääsääntönä laissa siis on, että valmennus tai koulutus toteutetaan vasta irtisanomisajan päättymisen jälkeen, työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia, että valmennus tai koulutus toteutetaan jo irtisanomisajan kuluessa. Tämä voi olla tarkoituksenmukaista esimerkiksi siinä tapauksessa, että työnantaja on vapauttanut työntekijän työntekovelvollisuudesta irtisanomisaikana.

Jos työnantaja laiminlyö velvollisuutensa tarjota irtisanotulle työntekijälle valmennusta tai koulutusta, työntekijällä on oikeus saada siitä korvaus. Korvauksena on maksettava määrä, joka vastaa laiminlyödyn valmennuksen tai koulutuksen arvoa.

Työehtosopimuksissa voidaan kuitenkin jatkossa sopia toisin koulutusvelvollisuuden sisällöstä ja nämä määräykset ovat ensisijaisia lakiin nähden.

Koulutusvelvollisuus tulee sovellettavaksi, jos työsopimuksen irtisanomista edeltänyt yhteistoimintalaissa tarkoitettu neuvotteluesitys on annettu lain voimaantulon jälkeen eli aikaisintaan 1.1.2017.

Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, yhteistoimintalaissa tarkoitettuun henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tulee sisällyttää periaatteet, joiden mukaisesti työnantaja hankkii työntekijöille valmennusta tai koulutusta.

Koulutuksen tai valmennuksen järjestämisperiaatteista on neuvoteltava yhteistoimintalain mukaisesti. Tarkoituksena on, että periaatteista neuvotellaan, vaikka näköpiirissä ei vielä olisikaan irtisanomisia, ja kun periaatteet on suunnitelmaan vastaisuuden varalta lisätty, voidaan välttyä myöhemmiltä epäselvyyksiltä ja erimielisyyksiltä irtisanomisten tullessa ajankohtaisiksi.

Työterveyshuolto

Työterveyshuoltolain uuden säännöksen mukaan työnantajalla on velvollisuus järjestää tuotannollis-taloudellisella perusteella irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvoitteen päättymisestä lukien. Tämäkin velvollisuus koskee työnantajia, jotka säännöllisesti työllistävät vähintään 30 työntekijää. Lisäksi edellytetään, että irtisanotut työntekijät ovat olleet työsuhteessa irtisanovaan työnantajaan vähintään viisi vuotta ennen irtisanomista.

Työnantajan velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseen irtisanomilleen
työntekijöille kestää enintään kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä alkaen. Työterveyshuoltopalvelujen järjestämisvelvollisuus ei myöskään jatku enää sen jälkeen, kun irtisanottu työntekijä on siirtynyt toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään kuusi kuukautta kestävään määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen toisen työnantajan palvelukseen ja tämän järjestämän työterveyshuollon piiriin. Työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa edelliselle työnantajalle, kun hän saa uuden työpaikan ja siirtyy toisen työnantajan järjestämän työterveyshuollon piiriin.

Uusi työterveyshuoltopalveluiden järjestämisvelvollisuus koskee tilanteita, joissa työntekijän irtisanominen on suoritettu lain voimaantulon jälkeen eli aikaisintaan 1.1.2017.

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä