Kolmansista valtioista saatujen osinkojen erilainen verotuskohtelu katsottiin syrjiväksi

Osinkojen erilainen verotuskohtelu syrjivää

Euroopan unionin tuomioistuin piti portugalilaisen yhtiön Tunisiasta ja Libanonista saamien osinkojen verotusta syrjivänä. Päätöksellä voi olla vaikutusta suomalaisen yhtiön EU/ETA-alueen ulkopuolelta saamien osinkojen verotukseen.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

EU-tuomioistuin (EUT) antoi 24.11.2016 ennakkoratkaisun C-464/14 koskien Portugalin verolainsäädännön soveltamista EU/ETA-alueen ulkopuolelta saatuihin osinkoihin. Sen mukaan kolmansista valtioista saatujen osinkojen erilainen kohtelu on SEUT 63 artiklan mukaisen pääomien vapaan liikkumisoi-keuden vastaista.

Verohuojennusta ei sovellettu EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisiin osinkotuloihin

Portugalin lainsäädännön mukaan portugalilaisen yhtiön kotimaisista sekä Euroopan unionin emo- ja tytäryhtiödirektiivin mukaisista yhtiöistä saadut osingot ovat portugalilaisen yhtiön verotuksessa verosta vapaita, jos omistusosuus tällaisessa yhtiössä on vähintään 10 % (tytäryhtiöosingot). Vastaavaa verohuojennusta ei sovellettu portugalilaisen yhtiön saamiin osinkoihin EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta. Tästä johtuen Portugalin veroviranomainen piti portugalilaisen yhtiön Tunisiasta ja Libanonista saatuja osinkoja veronalaisena tulona.

Suomen elinkeinoverolaissa on EUT:n tuomion tyyppisiä verohuojennus-säännöksiä yhtiöiden välisiin osinkoihin liittyen. Yleensä kotimaisten yhtiöiden väliset sekä kotimaisten yhtiöiden EU/ETA-alueelta saamat osingot on vapautettu verosta, mutta kolmansista valtioista saadut osingot ovat suomalaiselle yhtiölle veronalaista tuloa.

Erilainen kohtelu voidaan oikeuttaa verovalvonnan tehokkuudella

Kolmansista valtioista saatujen osinkojen erilainen kohtelu voidaan oikeuttaa verovalvonnan tehokkuudella, jos osingon saajan asuinvaltion veroviranomaisten on mahdotonta saada osingon jakajan asuinvaltiolta tarpeellisia verotustietoja. Käytännössä pääomien vapaan liikkumisoikeuden rajoitus voidaan oikeuttaa ainoastaan, jos jäsenvaltion ja kolmannen valtion välillä ei ole osingonjakovuonna voimassaolevaa vero- tai tietojenvaihtosopimusta.

Oikaisuvaatimus ennakkoratkaisun tyyppisissä tilanteissa vuoden loppuun mennessä

EUT:n ratkaisun valossa näyttää siltä, että myös Suomen osinkoverotus voi olla ristiriidassa SEUT 63 artiklan kanssa. Ristiriitatilanne voi syntyä, jos suomalainen yhtiö saa osinkoa kolmannesta valtiosta, jonka kanssa Suomella on tietojenvaihtosopimus, muttei verosopimusta. Tietojenvaihtosopimuksen nojalla Verohallinto voi kuitenkin pyytää tietoa osinkoa jakaneen yhtiön veron maksusta. Tällaisista kolmansista valtioista vuonna 2010 osinkoja saaneiden yhtiöiden kannattaa harkita oikaisuvaatimuksen tekemistä Verohallinnolle vuoden 2016 loppuun mennessä, jolloin muutoksenhakuaika vuonna 2010 päättyneelle verovuodelle umpeutuu.

Lisätiedot:

Jussi Järvinen, 020 7603 077

Kristiina Äimä, 020 7603 698

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä

KPMG:n uusi digitaalinen alusta

KPMG International on luonut huippuluokan digitaalisen alustan, joka parantaa käyttäjäkokemustasi ja on optimoitu löytämään uutta ja hakuusi liittyvää sisältöä.