Yritysveropohjan yhtenäistäminen agendalla EU:ssa | KPMG | FI

Yritysveropohjan yhtenäistäminen agendalla Euroopan unionissa

Yritysveropohjan yhtenäistäminen agendalla EU:ssa

Euroopan komissio julkaisi 25. lokakuuta 2016 uudistetun direktiiviehdotuksen Euroopan unionin yritysverojärjestelmän yhtenäistämiseen liittyen. Ehdotuksella pyritään ensin yhtenäistämään yhtiöveropohjan laskemista koskevia sääntöjä EU:n alueella ja toisessa vaiheessa luomaan yhteiset säännöt tulon jakamisesta jäsenvaltioiden kesken.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Uudistettu direktiiviehdotus

Komission ehdotus pohjautuu vuonna 2011 annettuun yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa (Common Consolidated Corporate Tax Base – CCCTB) koskevaan direktiiviehdotukseen, jonka tavoitteena oli sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen. Vuonna 2011 annettu ehdotus ei saanut riittävää kannatusta, mutta uudistettua direktiiviehdotusta on osattu odottaa sen jälkeen kun komissio nosti CCCTB:n uudelleen esille kesällä 2015 annetussa toimintasuunnitelmassa oikeudenmukaisesta ja tehokkaasta yhtiöverotuksesta (Action Plan for a Fair and Efficient Corporate Tax System in the European Union). 

Vuonna 2011 komissio perusteli CCCTB:n käyttöönottoa yritysten toimintaedellytysten parantamisella. Nyt komissio perustelee ehdotusta aggressiivisen verosuunnittelun vastaisena toimenpiteenä OECD:n BEPS-hankkeen hengessä.

Yritysverojärjestelmän yhtenäistäminen perustuu yhteiseen yhtiöveropohjaan

Lokakuussa 2016 annettu direktiiviehdotus on tarkoitus toteuttaa kahdessa eri vaiheessa, joista ensimmäinen, yhteistä veropohjaa (CCTB) koskeva ehdotus, tulisi toteutuessaan voimaan vuonna 2019. CCCTB:tä koskevia säännöksiä on puolestaan tarkoitus soveltaa vuodesta 2021 lähtien. Direktiiviehdotukset eivät koske kaikkia yrityksiä tai konserneja: säännöt ovat pakottavia vain konserneille, joiden vuosittainen liikevaihto on yli 750 miljoonaa. Muille yhtiöille yhteiseen järjestelmään siirtyminen on vapaaehtoista.

Ensivaiheessa toteutettava yhteinen veropohja (CCTB) tarkoittaa sitä, että EU-tasolla otettaisiin käyttöön yhteiset säännöt yritysten veropohjan laskemiselle. Yhteisöverotus perustuisi muilta osin kansallisiin verosäännöksiin, eikä esimerkiksi yhteisöverokantojen harmonisointia ehdoteta. 

Ehdotus toisi mukanaan yritysten kannalta edullisia säännöksiä. Uudistus mahdollistaisi muun muassa rajat ylittävän tappiontasauksen siten, että emoyhtiö voisi tietyin edellytyksin vähentää verotuksessaan EU:ssa sijaitsevien suoraan omistettujen tytäryhtiöiden ja kiinteiden toimipaikkojen tappiot. Ehdotus sisältää myös tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa koskevan lisävähennyksen, joka oikeuttaa korotetun verovähennyksen tekemisen T&K-toiminnan kulujen perusteella. Muiden säännösten ohessa ehdotus sisältää useita veronkierron estämiseen liittyviä säännöksiä.

Ehdotuksen toisessa vaiheessa otettaisiin käyttöön yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja (CCCTB), mikä tarkoittaisi sitä, että ensimmäisessä vaiheessa käyttöönotettujen yhteistä veropohjaa koskevien sääntöjen (CCTB) perusteella yritykselle laskettu voitto jaettaisiin eri maiden välillä erikseen määritellyn jakokaavan perusteella. Tulon jakamisessa merkitystä annettaisiin yhtiön työntekijöiden ja varallisuuden sijainnille sekä sille, missä yhtiön myynti tapahtuu. Kullekin maalle jaettu osuus voitosta verotettaisiin kansallisen yhteisöverokannan mukaisesti. Voiton jakamista koskevien sääntöjen hyväksymisen odotetaan kuitenkin olevan hyvin haastavaa jäsenmaiden eriävistä intresseistä johtuen. 

Yhteisen järjestelmän käyttöönotto voi olla haastavaa

Toteutuessaan direktiiviehdotukset tarkoittaisivat yhteisöverotuksen harmonisointia EU:ssa ennennäkemättömällä tavalla: ehdotusten hyväksyminen tarkoittaisi EU:n toimivallan merkittävää laajentumista alueelle, joka on perinteisesti kuulunut EU-valtioiden yksinomaisen toimivallan piiriin. Uudistus toisi yrityksille etua yhtenäisten verosäännösten muodossa ja esimerkiksi siirtohinnoittelun merkitys tulon jakamisessa jäsenvaltioiden kesken vähenisi. Todennäköisesti yritysverokannat tulisivat laskemaan, sillä uudistuksen jälkeen valtioiden välinen verokilpailu kohdistuisi ennen kaikkea kansallisiin verokantoihin, koska mahdollisuus kilpailla veropohjaan kohdistuvilla kannustimilla poistuisi. 

Yhteisen verojärjestelmän pakollinen soveltaminen ainoastaan tietyn liikevaihtorajan ylittäviin yrityksiin voi toisaalta kohdistaa EU-maiden välisen verokilpailun nimenomaan pienempiin yrityksiin ja johtaa haasteelliseen tilanteeseen, jossa sisämarkkinoilla toimiviin yrityksiin sovelletaan erilaisia verojärjestelmiä riippuen yrityksen koosta: isoihin yrityksiin EU:n yhtenäistä verojärjestelmää ja 750 miljoonan liikevaihtorajan alle jääviin yrityksiin kansallisia verojärjestelmiä. 

 

Lisätiedot

Hanna Höglund, +358 20 7603 278

Anna Tallgren, +358 20 7603 663

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä

KPMG:n uusi digitaalinen alusta

KPMG International on luonut huippuluokan digitaalisen alustan, joka parantaa käyttäjäkokemustasi ja on optimoitu löytämään uutta ja hakuusi liittyvää sisältöä.