Yleiskuluihin liittyvän arvonlisäveron vähentäminen

Yleiskuluihin liittyvän arvonlisäveron vähentäminen

Korkein hallinto-oikeus antoi vuoden 2015 lopulla kolme arvonlisäveron yleiskuluvähennykseen liittyvää vuosikirjapäätöstä. Päätösten perusteella on selvää, että emoyhtiön oikeus arvonlisäverovähennyksiin ratkeaa pelkästään sen oman toiminnan perusteella.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Puu

Toiminta omistusyhteisönä ja liikevaihdon jakaumaan perustuva yleiskuluvähennys

Päätöksessä KHO:2015:183 oli kysymys verollisen konsernin emoyhtiöstä, joka harjoitti sekä verollista että verotonta vuokraustoimintaa ja tuotti osalle tytäryhtiöistään verollisia hallintopalveluja. Suurin osa yhtiön tuloista muodostui tytär- ja osakkuusyhtiöiltä saaduista osingoista. Lisäksi yhtiöllä oli mm. korkotuloja ja sijoitustoiminnan tuottoja. KHO totesi päätöksessään, että arvonlisäverolain 117 §:n mukaan yleiskuluvähennyksen määrässä tulee ottaa huomioon myös yhtiön toiminta pelkkänä holdingyhtiönä (niiden tytäryhtiöiden osalta, joille yhtiö ei tuottanut verollisia palveluja). KHO:n mukaan sen enempää Verohallinnon kuin yhtiön esittämä yleiskuluvähennyksen laskentatapa ei vastannut AVL 117 §:n vaatimuksia. KHO myös totesi, että vallinneen verotus- ja oikeuskäytännön perusteella Suomessa ei ole aikaisemmin tarvinnut huomioida yleiskuluvähennyksen määrässä verotuksen ulkopuolista toimintaa eikä siten kannanmuutoksella ole taannehtivia vaikutuksia.

Toiminta omistusyhteisönä ja työajan käytön jakaumaan perustuva yleiskuluvähennys

Päätöksessä KHO:2015:184 osuuskunnalla oli 4 tytäryhtiötä, joista kahdelle pelkästään holding- ja sijoitusyhtiötoimintaa harjoittavalle tytäryhtiölleen osuuskunta tuotti verollisia hallintopalveluja. Yhtiö harjoitti lisäksi verollista vuokraustoimintaa. Osuuskunta oli määritellyt sekä suoraan verolliseen toimintaansa liittyvien vähennysten että yleiskuluvähennyksen määrän työtekijöiden ajankäytön jakaumaan pohjautuvan laskelman perusteella. KHO totesi päätöksessään, että on periaatteessa sallittua toteuttaa osittainen vähennys myös työntekijöiden ajankäyttöön perusteella. Samoin kuin ratkaisussa KHO:2015:183, KHO totesi lisäksi, ettei osuuskunta toiminut arvonlisäverotuksen näkökulmasta holdingyhtiönä niiden tytäryhtiöiden osalta, joille se oli tuottanut verollisia palveluita. Näiden yhtiöiden osalta osuuskunnalla ei siis ollut verotuksen ulkopuolista toimintaa, joka rajoittaisi osuuskunnan oikeutta arvonlisäverovähennykseen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei hallinto-oikeuden päätöstä ollut syytä muuttaa sen enempää Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön kuin Osuuskunnan valituksessaan esittämien vaatimusten perusteella. 

Liikevaihdon jakaumaan perustuva yleiskuluvähennys ja konsernin sisäiset rahoituspalvelut

Päätöksessä KHO:2015:188 oli kysymys verottoman toimialan emoyhtiöstä, joka myi tytäryhtiöilleen verollisia palveluja. Palveluveloitukset olivat noin 700 Teur vuodessa. Konsernin sisäisistä luotoista yhtiö veloitti vuodessa korkoja n. 3 Meur ja lisäksi yhtiö sai tyttäriltään konserniavustuksia. Konserniverokeskus oli palauttanut yhtiölle sen ilmoittaman negatiivisen veron kokonaisuudessaan, koska oli katsonut verojen liittyvän yhtiön yleiskuluihin. KHO katsoi, että vähennykselle ei osittain ollut perustetta, koska yleiskuluina käsitellyt hankinnat liittyivät osittain pelkästään yhtiön verottomaan toimintaan eli konsernin sisäiseen rahoituspalvelujen tarjontaan (yksittäisen tytäryhtiön rahoitusaseman selvitys ja koko konsernin kassavirran tehostamisprojekti). KHO:n mukaan ainakin silloin, kun yleiskuluvähennyksen määrä lasketaan liikevaihdon jakauman mukaan (eli ns. pro rata-mallilla arvonlisäverodirektiivin 174 artiklan mukaisesti), korkotulojen huomioiminen laskelmassa vääristäisi laskelmaa. Laskelmalla saatu yleiskuluvähennysprosentti ei siis vastaisi ostettujen tavaroiden ja palvelujen tosiallista käyttöä verottomassa ja verollisessa toiminnassa.

Mitä johtopäätöksiä KHO:n ratkaisuista voi tehdä

Päätösten perusteella on selvää, että emoyhtiön oikeus arvonlisäverovähennyksiin ratkeaa pelkästään sen oman toiminnan perusteella. Merkitystä ei siis ole esimerkiksi sillä, harjoittavatko sen tytäryhtiöt verollista tai verotonta liiketoimintaa vai ovatko ne pelkkiä holdingyhtiöitä. 

Yhtälailla selvää pitäisi olla, että Suomessa kustannukset tulee ensin kohdentaa niin pitkälti kuin mahdollista hyödykekohtaisesti tiettyyn tai useampaan vähennykseen oikeuttavaan/ vähennyskelvottomaan toimintaan. Sekä verollista että verotonta toimintaa palvelevista hankinnoista ja varsinaisista yleiskuluista tehdään osittainen arvolisäverovähennys jonkin perusteltavissa olevan laskentaperusteen mukaisesti. Osittainen vähennys voi tilanteesta riippuen olla toimintokohtainen tai kattaa esimerkiksi kaikki yhtiön yleiskulut. 

Päätöksistä voi myös epäilemättä tehdä sen johtopäätöksen, että emoyhtiöllä on arvonlisäverotuksen näkökulmasta (eli arvonlisäveron vähennysoikeutta rajoittavaa) holdingyhtiötoimintaa ainoastaan niiden tytäryhtiöiden osalta, joille emoyhtiö ei myy verollisia hallinto- tai muita palveluja. Aika lailla selvää on myös se, että yleiskuluvähennyksen määrässä tulee ottaa huomioon myös yhtiön toiminta omistusyhteisönä. Sellaiseenkin johtopäätöksen voisi erityisesti päätöksen KHO:2015:183 perusteella päätyä, ettei ko. tilanteessa yleiskuluvähennyksen määrä voisi yleensä perustua liikevaihdon jakaumaan, koska laskelman kokonaisliikevaihtoon ei sisällytetä holdingyhtiön keskeisiä tuloja (esim. osingot) eikä ko. laskentatavalla yhtiön toiminta holdingyhtiönä tule siten huomioitua yleiskuluvähennyksen määrässä. 

Vaikuttaisi niin ikään siltä, että silloin kun yhtiö voi perustaa yleiskuluvähennysprosenttinsa liikevaihdon jakauman mukaiseen suhdelukuun, kokonaisliikevaihtoon ei tarvitse sisällyttää ainakaan konsernin sisäisistä rahoitustransaktioista saatuja korkoja. Jos taas yleiskuluvähennyksen laskentaperusteena on työajankäytön jakauma, pitänee työntekijän vähennyskelvottomaan ajankäyttöön lukea myös se osuus työajasta, joka käytetään konsernin sisäiseen luotonantoon tai muuhun verottomaan taikka verotuksen ulkopuoliseen toimintaan liittyviin tehtäviin. 

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä

KPMG:n uusi digitaalinen alusta

KPMG:n uusi digitaalinen alusta