Osinkoverotuksen uudistuksia

Osinkoverotuksen uudistuksia

Veropetoksia ja veronkiertoa halutaan torjua niin meillä kuin maailmallakin entistä tehokkaammin. Mikä on sallittua ja mikä ei? Rajanveto sallittuun verosuunnitteluun on käytännössä välillä turhankin häilyvää, mikä asettaa veronmaksajan oikeusturvan useissa tilanteissa koetukselle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ennakolta verottajalta haettavien ennakkoratkaisujen merkitys tulee jatkossa entisestään korostumaan. Konkreettisia keinoja ei-toivottujen järjestelyjen ehkäisemiseksi ja estämiseksi suunnitellaan eri tahoilla jatkuvasti ja ne heijastuvat myös meidän kansalliseen lainsäädäntöömme. Soveltaminen viranomaisen toimesta onkin sitten täysin toinen asia.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Suomessa on tulossa voimaan vuoden 2016 alusta lakimuutos, jolla pyritään estämään yhteisön saamien osinkotulojen verovapauden hyväksikäyttöä tietyissä tilanteissa. Samaan aikaan voimaan astuu uusi ja Suomessa hyvin poikkeuksellinen laki, joka puolestaan mahdollistaa aiemmin Suomessa ilmoittamattomien tulojen ja varojen kotiuttamisen Suomeen ilman, että henkilöä voidaan tuomita rikosoikeudellisesti veropetoksesta.

 

Yhteisöjen osinkoverotukseen ehdotetut muutokset

 

Yhteisön saamat osinkotulot ovat elinkeinoverolain mukaan pääsääntöisesti verovapaita. Osinkotulojen verovapautta ollaan rajoittamassa siten, että osinko olisi yhteisön veronalaista tuloa silloin kun suorituksen maksaja voisi vähentää maksamansa suorituksen verotuksessaan. Jos suoritus olisi maksajalle vain osittain vähennyskelpoinen, olisi osinko Suomessa veronalaista vain vähennyskelpoista määrää vastaavalta osin. Rajoitusta sovellettaisiin riippumatta siitä, onko suorituksen maksaja tosiasiassa vähentänyt suorituksen verotuksessaan. Osinkoa saavan yhteisön olisi siis verotustaan varten selvitettävä, onko suorituksen maksaja voinut vähentää suorituksen verotuksessaan.

 

Lakimuutos asettaa tarkasteltavaksi käytännössä ulkomailta saadut osinkotulot ja niiden verokohtelun. Muutoksella halutaan estää tilanteet, joissa esimerkiksi tytäryhtiö maksaa oman kotivaltionsa verotuksessa vähennyskelpoisen koron, joka suomalaisen emoyhtiön päässä katsotaan verovapaaksi osingoksi. Muutoksen taustalla on emo-tytäryhtiödirektiivin muutos, jolla haluttiin estää monikansallisten konsernien ns. verotuksen hybridijärjestelyjen muodossa tapahtunut osinkojen laajan verovapauden hyväksikäyttö.

 

Lakimuutoksen myötä elinkeinoverolakiin tulisi myös oma osinkoverotusta koskeva veronkiertosäännös. Osinkotuloja pidettäisiin veronalaisina myös sellaisissa järjestelyissä tai järjestelyjen sarjoissa, joita ei voitaisi pitää aitoina ja joilla olisi pyritty perusteettomasti hyödyntämään osinkotulon verovapautta koskevia säännöksiä. Laki asettaa vain puitteet viranomaisen toimivallalle, jonka tulkinta liittyen järjestelyn aitouteen jättää huomattavasti jää arvailujen varaan.

 

Hallituksen esitys (HE 59/2015 vp) eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a §:n muuttamisesta.

 


 

 

 

© 2016 KPMG Oy Ab, a Finland Limited Liability Company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (“KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved.

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä

KPMG:n uusi digitaalinen alusta

KPMG:n uusi digitaalinen alusta