Mitä OECD:n neuvottelujen lopputuloksena syntyneet 15 toimenpideraporttia pitävät sisällään?

OECD:n BEPS-toimenpideraporttien sisältö

OECD julkaisi 5.10.2015 BEPS-projektin lopulliset raportit 15 toimenpiteestä, joilla tähdätään valtioiden verojärjestelmien eroista aiheutuvan veropohjan rapautumisen ehkäisemiseen.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

KPMG järjestää loka-joulukuussa kaksiosaisen seminaarin BEPS:iin liittyen, joissa ensimmäisessä, teknisemmässä osassa 21.10.2015, käydään läpi lopullisten 15 toimenpideraportin yksityiskohdat ja merkittävimmät osa-alueet. Toinen, 8.12.2015 järjestettävä, seminaari analysoi tarkemmin BEPS:istä verotusympäristöön aiheutuvia muutoksia sekä kansainvälisestä että Suomen näkökulmasta.

 

Raportit ovat OECD:n ja G20 valtioiden 2,5 vuotta kestäneiden selvitysten ja neuvotteluiden lopputulos, mutta BEPS:iin liittyvä työ ei suinkaan ole ohitse. Seuraavassa vaiheessa toimenpiteet on tarkoitus saattaa osaksi kansainvälistä verotuskäytäntöä ja -ympäristöä implementoimalla uusia säännöksiä kansallisiin lainsäädäntöihin, muuttamalla OECD:n siirtohinnoitteluohjeita ja malliverosopimuksen artikloja sekä jatkamalla neuvotteluja olemassa olevia verosopimuksia muuttavan monenvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi.

 

Onnistuneesti implementoituna BEPS-projekti tulee muuttamaan yritysten kansainvälistä verotusympäristöä merkittävästi. Vaikka BEPS:in lopulliset raportit edustavat OECD-valtioiden välisissä neuvotteluissa saavutettua yksimielistä näkemystä, ja vaikka valtioiden yhteisenä tavoitteena on haitallisen verokilpailun estäminen, valtioiden väliset tulkintaerimielisyydet toimenpiteiden seurauksena toteutetuista lainsäädäntö- ja verosopimusmuutoksista tulevat todennäköisesti lisääntymään. Suurimpana uhkana BEPS-projektin toimenpiteiden implementoinnin onnistuneelle toteutukselle onkin se, että neuvotteluissa ei ole päästy yhteisymmärrykseen toimenpiteiden pakottavasta valvonnasta tai sopimusmenettelymääräyksistä, jotka tulkintaerimielisyyksissä velvoittaisivat EU:n arbitraatiosopimuksen tavoin valtiot päätymään konkreettiseen lopputulokseen. BEPS-projektin onnistuminen onkin monelta osin kiinni siitä, millaiseksi neuvottelujen kohteena oleva monenvälinen sopimus muodostuu ja mitkä valtiot sitoutuvat siihen. Jos merkittävät maat, kuten Yhdysvallat, Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina, hyväksyvät monenvälisen sopimuksen, ja jos sopimus tulee velvoittamaan pakolliseen arbitraatiomenettelyyn, olisi sopimus verovelvollisten kannalta merkittävä positiivinen edistysaskel kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Joka tapauksessa on selvää, että uudistuvassa toiminta- ja verotusympäristössä yritysten on entistä tärkeämpää varmistua etukäteen suunniteltujen toimenpiteiden, kuten liiketoimintamallien muutosten verovaikutuksista eri valtioissa.

Suositukset ja velvoitteet kansallisiksi säännöksiksi

Aineellisten verolainsäännösten osalta toimenpiteet sisältävät suosituksia valtioille muun muassa väliyhteisölainsäädännön (toimenpide 3) ja korkovähennysrajoitusten (toimenpide 4) sisällöstä, sekä mallin kansallisesta lainsäädännöstä, jolla hybridi-instrumenttien aiheuttamia verottomuus- tai kaksoisvähennystilanteita neutralisoidaan (toimenpide 2). Valtioilla ei ole velvollisuutta implementoida suosituksia, mutta niillä pyritään antamaan valtioille työkaluja taistella tehokkaasti haitallista voitonsiirtoa vastaan. Sen sijaan niin sanottuja patenttibokseja koskeva toimenpideraportti (toimenpide 5) asettaa valtioille velvollisuuden muuttaa kansallisen verolainsäädännön tarjoamia huojennuksia niin, että huojennuksen saaminen edellyttää tulon muodostumista aidosti yhtiön itse harjoittamasta T&K –toiminnasta. Lisäksi valtiot velvoitetaan jakamaan tietoja ko. huojennuksista muiden valtioiden kanssa.

Malliverosopimusmuutokset ja monenvälinen sopimus

Malliverosopimusmuutoksilla sekä monenvälisellä sopimuksella (toimenpide 15) taas pyritään estämään verosopimusten tarjoamien etujen hyödyntäminen tilanteissa, joissa rakennejärjestelyihin ryhdytään vain verosopimusetujen saavuttamiseksi, vailla aitoa liiketoiminnallista tarvetta sijoittautua verosopimusedun tarjoavaan valtioon (toimenpide 6). Toisaalta laajentamalla kiinteän toimipaikan käsitettä malliverosopimusmuutoksella pyritään estämään tilanteita, joissa verotusoikeuden syntyminen vältetään siitä huolimatta, että jostakin valtiosta kertyy merkittävää tuloa yritykselle (toimenpide 7). Kiinteän toimipaikan muodostumista koskevat muutostarpeet juontuvat suurelta osin digitalisoituneesta ja immaterialisoituneesta liiketoimintaympäristöstä, jossa yrityksen fyysisellä läsnäololla valtiossa ei monissa tilanteissa ole enää suurta merkitystä sille, mistä valtiosta yrityksen tulo kertyy. Ylipäänsä digitaalinen talous on pyritty ottamaan huomioon BEPS-projektissa (toimenpide 1). Jo projektin alkuvaiheista alkaen on vallinnut yhteisymmärrys siitä, että yritysten toimintaympäristön digitalisoituminen vaikuttaa verojärjestelmien toimivuuteen ja tehokkuuteen kautta linjan, eikä sitä voida irrottaa omaksi alueekseen, jota muut projektin toimenpiteet eivät koskisi.

Siirtohinnoitteluohjeita koskevat päivitykset ja muutokset

Merkittävimmät välittömästi sovellettavissa olevat toimenpiteet koskevat OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden päivityksiä (toimenpiteet 8-10), jotka pääosin vain selkeyttävät markkinaehtoperiaatteen tulkintaa, eivätkä näin ollen edellytä implementointia kansallisiin lainsäädäntöihin. Siirtohinnoittelua koskevissa raporteissa markkinaehtoperiaatteen tulkintaa täsmennetään muun muassa aineettoman omaisuuden arvonmäärityksen ja siirtämisen osalta sekä riskin ja sen perusteella saatavan voiton kohdentamisen osalta. Lisäksi päivityksellä mahdollistetaan konserninsisäisten muodollisten toimien sivuuttaminen, mikäli ne eivät vastaa tunnistettuja tosiasiallisia toimia.

 

Siirtohinnoittelun osalta merkittävä monissa valtioissa kansallisia lainsäädäntötoimia edellyttävä toimenpide on kolmikerroksinen siirtohinnoitteludokumentaatiomalli, jossa aikaisempien paikallisyhtiö- ja konsernikohtaisten dokumentaatioiden lisäksi konsernin tulee laatia maakohtainen dokumentointi (Country by Country -lomake). Maakohtaisessa dokumentoinnissa edellytetään annettavan yksityiskohtaisia tietoja yrityksen toiminnasta sekä resurssien ja voiton jakautumisesta maittain (toimenpide 13).

Valvonta ja valtioiden välinen yhteistyö

Kaikkien edellä sanottujen toimenpiteiden punaisena lankana on tavoite, että yritykset maksaisivat veroa siinä valtiossa, missä yrityksen arvoa luovaa toimintaa tosiasiassa harjoitetaan. Koska BEPS-projektin ei kuitenkaan ole tarkoitus johtaa verottomuudesta kaksinkertaiseen verotukseen, projektissa pyritään myös tehostamaan valtioiden keskinäistä sopimusmenettelyä tilanteissa, joissa kaksinkertaista verotusta on syntynyt (toimenpide 14).

 

Aineellista lainsäädäntöä koskevien suositusten ja eri valtioiden verojärjestelmien välisten erojen yhtenäistämistä koskevien toimenpiteiden lisäksi BEPS:issä on verojärjestelmien ja verokannustimien läpinäkyvyyteen ja valvontaan tähtääviä toimenpiteitä (toimenpiteet 11 ja 12). Valtioilta kerättävän kansallisen tiedon ja pakollisesta viranomaisten tietojenvaihdosta saatavan informaation perusteella pyritään analysoimaan ja valvomaan BEPS-projektin implementoinnin onnistumista sekä vaikutuksia veropohjan rapautumiseen.

© 2016 KPMG Oy Ab, a Finland Limited Liability Company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (“KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved.

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä

KPMG:n uusi digitaalinen alusta

KPMG:n uusi digitaalinen alusta