Säätiölain kokonaisuudistus hyväksyttiin eduskunnassa

Säätiölain kokonaisuudistus hyväksyttiin eduskunnassa

Eduskunta hyväksyi 10.2.2015 uuden säätiölain (HE 166/2014) lakivaliokunnan antaman mietinnön mukaisena. Lakivaliokunnan mietinnössä muutettiin ja täsmennettiin joiltain osin hallituksen esitystä säätiölaiksi. Uusi säätiölaki on vielä vahvistamaton, mutta sen on tarkoitus tulla voimaan 1.12.2015.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Lakivaliokunnan mietinnössä tarkistettiin säätiön tilintarkastuskertomuksen laajuutta. Lakivaliokunnan mietinnön mukaan tilintarkastuskertomuksessa on lausuttava siitä, onko säätiön tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettu säätiön toiminnasta tilikaudella tiedot, jotka ovat olennaisia säätiön tarkoitusta ja toimintamuotoja koskevien sääntömääräysten noudattamisen arvioimiseksi. Sanamuodon tarkennusta pidettiin tarpeellisena selventämään säätiölain suhdetta tilintarkastuslain yleisiin säännöksiin.

 

Lakivaliokunta muutti myös säätiön konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta koskevaa säännöstä. Pääsääntönä on edelleen, että konsernin emosäätiönä toimiva säätiö laatii aina konsernitilinpäätöksen. Hallituksen esityksen mukaan kirjanpitolautakunta olisi voinut tietyin edellytyksin hakemuksesta myöntää poikkeusluvan tästä velvollisuudesta. Lakivaliokunta kuitenkin ehdotti säännöstä muutettavaksi siten, että tytäryrityksen tilinpäätös saadaan jättää yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen säätiölaissa mainituin edellytyksin ja, että säätiön hallituksen ja tilintarkastajan on arvioitava täyttyvätkö edellytykset tältä osin. Kirjanpitolautakunnan toivotaan antavan yleisohjeen säännöksen soveltamisesta. Patentti- ja rekisterihallitus seuraa konsernitilinpäätösvaatimusten noudattamista säätiöiden vuosi-ilmoitusten yhteydessä.

 

Lakivaliokunnan mietinnössä livennettiin myös kieltoa jakaa säätiön varoja säätiön lähipiirille säätiön purkautuessa. Kielto varojen jaosta lähipiirille on pakottava, joten siitä ei voida määrätä toisin säätiön säännöissä. Valiokunta katsoi, että kun on kyse säätiön perustaneesta julkisyhteisöstä tai säätiöstä, yhdistyksestä tai muusta yhteisöstä, jonka omistajilla, jäsenillä tai muilla edunsaajilla ei ole oikeutta yhteisön tai säätiön varoihin, varojen jakokielto voi johtaa todellisuutta vastaamattomiin säätiön perustamistoimiin vastoin uudistuksen tarkoitusta. Tämän välttämiseksi valiokunta ehdotti varojenjakokieltoon säätiön edellä mainittuja perustajia koskevaa poikkeusta. Selvitysmiesten tulee laatia näin luovutettavien varojen käytöstä ehdotus, jonka rekisteriviranomainen vahvistaa.

 

Edellä mainittujen muutosten lisäksi lakivaliokunta ehdotti joitain pienempiä muutoksia hallituksen esitykseen säätiölaista. Säätiön perustamisessa johdon ja tilintarkastajien toimikausi ja tehtävät voivat alkaa perustamiskirjan allekirjoittamisen lisäksi tietyissä tapauksissa myöhemminkin, mikäli johdon ja tilintarkastajien valinta tapahtuu perustamiskirjan allekirjoittamisen jälkeen. Lakivaliokunnan mukaan säätiöllä voi myös olla myös muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen nimi. Tällöin säätiön nimessä on oltava kyseisellä kielellä sanat "rekisteröity säätiö" tai lyhennys "sr". Lakivaliokunta ehdotti myös hallituksen esityksen mukaista säännöstä, jonka mukaan hallituksen jäsenenä ei voisi toimia henkilö, joka on yrityssaneerausmenettelyssä, poistettavaksi tarpeettomana, koska kelpoisuuden rajoitus poikkeaa muusta yhteisölainsäädännöstä. Lisäksi valiokunta muutti velkojien kuulutusaikaa säätiön sulautumisessa yhdenmukaiseksi muun yhteisölainsäädäntöön kanssa. Näin ollen säätiön sulautumisprosessi ei olisi säätiöillä lyhempi kuin muilla yhteisöillä.

 

Säätiöiden on muutettava säännöissään olevat, mahdolliset uuden säätiölain vastaiset sääntömääräykset viimeistään kolmen vuoden kuluessa säätiölain voimaantulosta. KPMG:n asiantuntijat ovat mielellään käytettävissänne sääntöjen muutostarpeita harkitessanne ja muutoksiin varautuessanne.

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä

KPMG:n uusi digitaalinen alusta

KPMG:n uusi digitaalinen alusta