Konsernin sisäisten rahoitustoimintojen vaikutus arvonlisäverovähennyksiin

Sisäisten rahoitustoimintojen arvonlisäverovähennykset

Arvonlisäverollista toimintaa harjoittavissa konserneissa on rahoitustoiminnot usein keskitetty yhteen tai useampaan yhtiöön (mm. treasury, maksutoiminnot ja keskitetty ottolainaus). ”Sisäisen pankin” muille konserniyhtiöille tuottamat palvelut ovat usein arvonlisäverottomia rahoituspalveluita. Kun palvelu on veroton, siihen liittyviin kustannuksiin sisältyvää arvonlisäveroa ei voi vähentää.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Verotarkastuksissa on jo muutaman vuoden ajan, mutta edelleen satunnaisesti, poistettu arvonlisävähennykset kustannuksista, jotka ovat liittyneet välittömästi ”konsernin pankin” ja operatiivisen yhtiön välisiin johdannaiskauppoihin, jotka on toteutettu jälkimmäisen yhtiön verollisen toiminnan suojaustarkoituksessa. Verottomien toimintojen huomioimista myös yleiskuluista (kustannus, jota ei voi kohdentaa yksinomaan verolliseen / verottomaan toimintaan) tehtävissä arvonlisäverovähennyksissä, on vaadittu ainakin silloin, kun konsernin sisäisiä rahoitustoimintoja varten on perustettu nimenomainen rahoitusyhtiö.

 

Suomalaisessa oikeus- ja verotuskäytännössä konsernin sisäisiä rahoitustransaktioita ei ole aina pidetty yhtiön verollisesta toiminnasta erillisinä verottomina palveluina, eikä näin toiminnalla ole ollut vaikutusta yhtiön arvonlisäverovähennyksiin. On kuitenkin kyseenalaista, kyetäänkö alv-vähennyksiä puolustamaan menestyksekkäästi myös jatkossa korkeimman hallinto-oikeuden vuosien takaisilla päätöksillä (esim. KHO 29.1.2004 T 151).

 

Verohallinto on lähettänyt asiasta 25.11.2014 päivätyn ohjauksen noin sadalle yhtiölle. Ohjauksen ovat saaneet yhtiöt, joilla on huomattavia korkotuloja. On käytännössä selvää, että Verohallinto tulee puuttumaan arvonlisäverovähennyksiin entistä systemaattisemmin myös niissä yhtiöissä, jotka eivät ole saaneet erillistä ohjauskirjettä, mutta joilla on verollisen toiminnan ohella myös arvonlisäverotonta toimintaa (korkotuloja, verottomia vuokratuloja jne.) eikä se ole aivan vähäistä. Jos yhtiö ei veloita arvonlisäverottomista palveluistaan korvausta, Verohallinto katsoo korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO 14.6.2013 T 1970) perusteella, etteivät myöskään toimintaan liittyvät hankinnat ole tältä osin yhtiön kuluja, eikä siten kustannuksiin liittyvästä arvonlisäverosta voi tehdä vähennystä.

Keskitettyjen rahoitustoimintojen toteutus

Arvonlisäveron osittaisesta vähennyskelvottomuudesta aiheutuva kustannus voi olla mahdollista kokonaan välttää tai ainakin pienentää, jos rahoitustoimintojen keskittämisen suunnittelussa otetaan huomioon myös arvonlisäverotuksen näkökulma. Asiaan voidaan vaikuttaa mm. sillä, mihin yhtiöön tai maahan toiminto keskitetään ja miten konsernin sisäiset rahoitus- ja riskienhallintatransaktiot toteutetaan.

Kustannusten kohdentaminen ja yleiskuluvähennysprosentin laskentaperuste

Jos huolellisen rahoitustoimintojen rakenteen ja transaktioiden suunnittelun jälkeenkin osa ostoihin liittyvästä arvonlisäverosta jää ”konsernin pankin” kustannukseksi, voidaan tämän alv-kustannuksen määrään yleensä vaikuttaa alv-vähennyksen huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella. Kustannukset kannattaa kohdentaa tarkasti eri arvonlisäverokäsittelyn piirissä oleviin toimintoihin ja valita tilanteeseen sopiva laskentaperuste yleiskuluista tehtävälle arvonlisäverovähennykselle.

Osakekauppana toteutetun yrityskaupan ja kiinteistökaupan kustannukset

Konsernin sisäisiä rahoituspalveluja tuottaa usein konsernin emoyhtiö tai alakonsernin emoyhtiö. Noin sadalle yhtiölle lähettämässään ohjauksessa Verohallinto toistaa myös jo aiemmin esittämiään käsityksiään käyttöomaisuusosakkeiden ja kiinteistöjen myyntikustannuksiin sisältyvien arvonlisäverojen vähentämisestä. Verohallinto perustaa tulkintansa Euroopan unionin tuomioistuimen (C-29/08, AB SKF) ja KHO:n (30.5.2011 T 1423 ja 13.9.2011 T 2549) ratkaisuihin. Käsityksemme mukaan Verohallinto soveltaa päätöksiä huomattavasti laajemmin, kuin niitä on tarkoitettu sovellettavan.

 

Osakekauppana toteutettavan yrityskaupan suurimman yksittäisen kustannuksen (”pääjärjestäjän palkkio”) tulisi olla veroton. Kiinteistökauppa voi tietyin edellytyksin olla arvonlisäverotuksen näkökulmasta liiketoiminnan (tai sen osan) luovutus eikä veroton kiinteistökauppa, jolloin myyntikustannuksen arvonlisävero ei ole ainakaan kokonaan vähennyskelvoton.

 

Tulemme mielellään keskustelemaan siitä, miten teidän konsernissa olisi mahdollista rajata kustannukseksi jäävän arvonlisäveron määrää, ja avustamaan myös tarvittavien toimenpiteiden toteutuksessa.

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä

KPMG:n uusi digitaalinen alusta

KPMG:n uusi digitaalinen alusta