Verohallinto antoi uuden ohjeen aineettomista oikeuksista saatavien tulojen verotuksesta

Uusi ohje aineettomien oikeuksien tulojen verotuksesta

Verohallinto on julkaissut 22.10.2014 uuden ohjeen aineettomista oikeuksista saatavien tulojen verotuksesta. Ohje korvaa aiemmin voimassa olleet Tulot aineettomista oikeuksista ja Tekijänoikeuskorvaukset -ohjeet. Uusi ohje käsittelee aineettomista oikeuksista saatavien tulojen verotusta henkilöverotuksessa lukuun ottamatta keksijätoiminnasta saatuja tuloja, joita käsitellään Verohallinnon Keksijän verotus -ohjeessa. Pääasiassa uusi ohje selventää aiempaa ohjeistusta.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Ohjeen keskeinen sisältö koskee aineettomista oikeuksista saatavien tulojen jakamista pääomatuloina ja ansiotuloina verotettaviin tuloihin. Lähtökohtaisesti pääomatulona verotettavaa tuloa ovat tulot sellaisista aineettomista oikeuksista, jotka on saatu perintönä tai testamentilla tai kun verovelvollinen on hankkinut aineettoman oikeuden vastiketta vastaan. Veronalaista ansiotuloa aineettomasta oikeudesta saatu tulo on silloin, kun se perustuu verovelvollisen omaan toimintaan. Ansiotuloa ovat lisäksi lahjana saadun aineettoman oikeuden perusteella lahjan saajalle maksetut korvaukset. Uutena ohjeistuksena esitetään se, että jos aineeton oikeus on saatu lahjanluontoisella saannolla, katsotaan aineettoman oikeuden perusteella saatava tulo ansio- ja pääomatuloksi lahjan ja vastikkeen välisen suhteen mukaan.

 

Ohjeessa otetaan aiempaa ohjeistusta enemmän kantaa aineettoman oikeuden luovutuksesta saatavan voiton verottamiseen. Ansiotulona verotetaan sellaisen aineettoman oikeuden luovutushinta, joka saadaan kun aineettoman oikeuden alkuperäinen omistaja tai tekijä luovuttaa oikeuden. Aiemmin annetussa ohjeessa on todettu, että jos verovelvollinen myy tekijänoikeutensa intressipiiriinsä kuuluvalle henkilölle, esimerkiksi lähisukulaiselle tai omistamalleen yhtiölle, voivat verotusmenettelylain veronkiertoa koskevat säännökset tulla sovellettaviksi. Uudessa ohjeessa todetaan lisäksi se, että kyseiset säännökset eivät tule sovellettaviksi, jos tekijänoikeudet luovutetaan niiden käyvästä arvosta yksityisoikeudellisesti pätevällä sopimuksella. Sopimuksen laatiminen aineettomien oikeuksien luovutuksesta on näin ollen aina perustelua.

 

Myös työsuhteessa saatua tekijänoikeuskorvausta koskevaa ohjeistusta on laajennettu aiempiin ohjeisiin nähden. Työsuhteessa saatu tekijänoikeuskorvaus on työntekijälle joko palkkaa tai käyttökorvausta. Korvauksen luonne ratkaistaan sillä perusteella, kuinka läheisessä yhteydessä keksintö on työsuhteeseen ja työtehtäviin. Ohjeessa on esitetty esimerkkejä ja pääsääntöjä tilanteista, joissa työsuhdekeksinnöstä saatu korvaus katsotaan palkaksi tai käyttökorvaukseksi.

 

Lisäksi ohjeen lopussa todetaan, että aineettomien oikeuksien perusteella saatavia korvauksia maksetaan usein takautuvasti, joten tekijänoikeuden tai patentin perusteella saatu ansiotulo voi oikeuttaa tulontasaukseen. Aiemmissa ohjeissa tulontasausta käsiteltiin vain lainauskorvauksen osalta, mutta tulontasaus voi tulla kyseeseen myös muiden aineettomien oikeuksien perusteella maksettavista tuloista.

 

Mikäli aineettomien oikeuksien varaan on tarkoitus rakentaa yritystoimintaa, tulisi oikeuden haltijoiden kiinnittää erityistä huomiota siihen missä vaiheessa oikeudet siirretään henkilöomistajalta yritykselle ja minkälaisia veroseuraamuksia siirtoon liittyy. Tilanteessa, jossa aineettomilla oikeuksilla voidaan osoittaa olevan merkittävä taloudellinen arvo siirtohetkellä, esimerkiksi tulevien tai jo kertyneiden tulovirtojen johdosta, saattaa siirrosta aiheutua merkittäviä veroseuraamuksia. Yllätysten välttämiseksi Verohallinnolta voi pyytää asiasta ennakollista kannanottoa. Lisäksi kannattaa muistaa, että ennakoivalla verosuunnittelulla siirtoon liittyviä verokustannuksia voidaan mahdollisesti pyrkiä myös minimoimaan.

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä

KPMG:n uusi digitaalinen alusta

KPMG:n uusi digitaalinen alusta