Siirtohinnoittelun vaikea osa-alue saa uudet ohjeet

Siirtohinnoittelun vaikea osa-alue saa uudet ohjeet

Aineetonta omaisuutta koskevat tulkinnat ovat siirtohinnoittelun vaikea osa-alue, johon OECD valmistelee uutta ohjeistusta. Sillä on suuria vaikutuksia myös suomalaisyritysten liiketoimintaan.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Kansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille siirtohinnoittelukysymykset eli konsernin sisäisten liiketoimien hinnoittelukysymykset ovat aina ajankohtaisia, mutta nyt niiden merkitys on korostunut entisestään.

 

KPMG:n siirtohinnoitteluyksikön vetäjä Sanna Laaksonen nimeää yhdeksi syyksi verotarkastukset, joiden tekemistä viranomaiset jatkavat edelleen ahkerasti eri puolilla maailmaa.

 

– Taloudellisesti vaikeina aikoina jokainen maa pyrkii turvaamaan oman veropohjansa.
Siirtohinnoittelu on valittu helpoksi työvälineeksi, jolla verotuksessa voidaan saada pienillä oikaisuilla isoja euromääriä.

 

Toinen ajankohtainen asia siirtohinnoittelussa on aineettomia omaisuuseriä koskeva uusi ohjeistus. Sitä valmistellaan parhaillaan teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:ssä.

 

– Aineeton omaisuus ja sen syntymiseen, käyttöön, siirtoon ja arvostamiseen liittyvät asiat ovat siirtohinnoittelun

hankalimpia osa-alueita. Myös eri maiden veroviranomaiset kiinnittävät näihin asioihin entistä enemmän huomiota, Laaksonen huomauttaa.

 

Uudet ohjeet herättävät keskustelua

OECD julkaisi kesäkuussa ensimmäisen luonnoksen aineettomia omaisuuseriä koskevista uusista ohjeista. Tähän tuli runsaasti kommentteja, muun muassa KPMG Suomelta.

Marraskuussa järjestetyn kuulemistilaisuuden jälkeen OECD laatii nyt uutta versiota, jossa järjestö lupaa ottaa huomioon eri tahojen kantoja.

 

– Nykyiset aineettomia omaisuuseriä koskevat ohjeistukset ovat 15 vuotta vanhat. Ne eivät ole enää ajan tasalla, koska liiketoiminta on muuttunut siitä entistä monimutkaisemmaksi, OECD:n sihteeristön siirtohinnoittelun asiantuntija Stefaan De Baets sanoo.

 

Ohjeistusta valmistelevan työryhmän jäsenenä toimiva De Baets kertoi OECD:n suunnitelmista KPMG:n järjestämässä seminaarissa Helsingissä joulukuussa.

 

Hänen mielestään yritysten kannattaa olla kiinnostuneita siirtohinnoittelua koskevasta kehitystyöstä voidakseen välttää kaksinkertaisen verotuksen. Toinen syy seurata tilannetta on eri puolilla maailmaa meneillään oleva kiivas keskustelu siitä, että yritykset yrittävät välttää veronmaksua erilaisin keinoin.

 

– Jos siirtohinnoittelu on läpinäkyvää, yritysten on helpompi kertoa, että ne ovat vastuullisia, noudattavat lakeja ja maksavat verot asianmukaisella tavalla.

 

Liike-elämä toivoo tarkkoja määritelmiä

Lisäksi De Baets muistuttaa, että aineettomilla oikeuksilla on yhä suurempi rooli yritysten liiketoiminnassa.

– Entistä monimutkaisempien siirtohintatilanteiden selkeyttämiseksi ohjeiden päivitys on välttämätöntä.

De Baetsin mukaan yksi keskeisistä keskustelunaiheista liittyy aineettoman omaisuuden määrittelyyn. Liike-elämä haluaa mahdollisimman tarkat kirjaukset, kun taas OECD:ssä kannatetaan laajempaa lähestymistapaa.

 

– Liian kapea määritelmä voi johtaa siihen, että jokin osa-alue jää ulkopuolelle ja siten verottamatta, De Baets perustelee.

Myös aineettoman omaisuuden omistus- ja käyttöoikeuden siirtämiseen liittyvät pelisäännöt kaipaavat täsmennystä.

De Baetsin mukaan järjestö haluaa myös päivittää arvonmääritykseen liittyviä ohjeita sekä selventää markkinointia ja tutkimustyötä koskevien aineettomien oikeuksien määrittelyä.

 

Fyysisiin tavaroihin ja palveluihin verrattuna aineettoman omaisuuden arvon määrittäminen tai niistä perittävien rojaltien tason asettaminen on usein vaikeaa. Korvaus aineettoman oikeuden käytöstä voi sisältyä esimerkiksi jo tuotteen hintaan.

 

Aineettomia oikeuksia on monenlaisia

OECD julkaisee uuden luonnoksen todennäköisesti vuonna 2013. De Baetsin mukaan lopullinen versio voisi valmistua loppuvuodesta tai vuonna 2014.

 

Sanna Laaksonen huomauttaa, että OECD:n uudistustyöllä on suuri merkitys myös suomalaisille yrityksille.

 

– Suomen ja monien muiden valtioiden veroviranomaiset noudattavat kirjaimellisesti OECD:n ohjeistuksia sekä rajat ylittävissä tulkinnoissa että puhtaasti kotimaisissa tilanteissa.

 

KPMG:n Tax Partner Eric Sandelin huomauttaa, että aineettomien oikeuksien merkitys kansainvälisessä kaupassa on kasvanut merkittävästi viime vuosina – olipa sitten kysymys teknisesti monimutkaisten tuotteiden patenteista tai kuluttajatuotteiden kilpailijoita arvokkaammasta brändistä.

 

Aineettomalle omaisuudelle ei ole kuitenkaan tällä hetkellä tarkkaa määritelmää siirtohinnoittelussa. Vaikeuksia aiheuttaa lisäksi se, että aineettomat oikeudet määritellään siirtohinnoittelussa laajemmin kuin esimerkiksi kirjanpidossa. Määritelmä ei ole myöskään yhteneväinen kansainvälisten verosopimusten määritelmien kanssa.

 

Haasteita liittyy myös aineettoman omaisuuden arvon määrittelyyn ja siihen, pitäisikö sen käytöstä tai siirrosta maksaa jotakin ja kuinka paljon.

 

– OECD:n nykyisten ohjeiden mukaan aineettoman oikeuden olemassaolon arvioinnissa tulee noudattaa varovaisuutta, koska kaiken tutkimus- ja kehitystyön tai markkinointiponnistusten seurauksena ei synny arvokasta aineetonta omaisuutta. Tämä on seikka, jonka myös veroviranomaisen toivoisi pitävän mielessään, Sandelin sanoo.

 

APA-menettely kannattaa

Advange Pricing Arrangement eli niin sanottu APA-menettely tarjoaa kansainvälisillä markkinoilla toimiville konserneille mahdollisuuden varmistua etukäteen soveltamansa siirtohinnoittelun markkinaehtoisuudesta.

 

Tämä tapahtuu pyytämällä kyseessä olevien maiden veroviranomaisia käynnistämään keskinäiset neuvottelut hinnoittelusta.

 

– Näin voidaan saada kahden tai jopa useamman maan verottajan kanta ennakkoon. Se on paljon parempi vaihtoehto kuin alkaa selvittää asioita jälkikäteen verotarkastuksessa, KPMG:n siirtohinnoitteluyksikön vetäjä Sanna Laaksonen sanoo.

 

Hän suosittelee APA-menettelyn hyödyntämistä etenkin sellaisissa tilanteissa, joissa siirtohinnoitteluun liittyvät taloudelliset intressit ovat suuret. Myös veroviranomaiset suosittelevat tätä prosessia.

 

– APA-menettelyjen suosio on kasvanut maailmalla valtavasti. APAn hakeminen on tällä hetkellä mahdollista joissakin valtioissa myös pienemmissä tapauksissa nopeallakin aikataululla. Kustannukset eivät tällöin nouse kovin korkeiksi, kun kyse on yksinkertaisista tapauksista.

 

Laaksosen mukaan Suomessa on suunniteltu APA-menettelyä koskevia säännöksiä jo pitkään. Veroviranomaiset ovat ennustaneet niiden valmistuvan vuonna 2013.

 

– APA-menettely on kuitenkin mahdollista jo tällä hetkellä Suomen solmimien kahdenvälisten verosopimusten puitteissa.

KPMG Suomi on aloittanut ensimmäisenä Suomessa APA:a koskevat neuvottelut viranomaisten kanssa. Laaksosen mukaan kokemukset tästä ovat myönteiset.

 

Artikkeli on alunperin ilmestynyt VIEW 1/2013 -asiakaslehdessä.

Teksti: Matti Remes 

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä

KPMG:n uusi digitaalinen alusta

KPMG:n uusi digitaalinen alusta