Laki liikenteen palveluista tulee voimaan 1.7.2018. Liikennepalvelulailla muutetaan nykytilaa, jossa liikenteen markkinat ovat vahvasti säännellyt. Lain tavoitteena on edistää kilpailun tasapuolisuutta henkilöliikennemarkkinoilla sekä henkilö- ja tavaraliikenteen palveluntarjoajien kilpailukykyä. Uudistuksella on vaikutusta esimerkiksi erityisryhmien tarvitsemien henkilökuljetuspalveluiden järjestämistapoihin.

Liikennepalvelulain myötä taksikiintiöistä, asemapaikoista ja päivystys- sekä ajovelvoitteista luovutaan. Lisäksi taksien enimmäishinnasta eli taksoista luovutaan. Taksimatkan hinta tai hinnan määräytymisperuste on kerrottava asiakkaalle ennen matkaa ja hintatiedon on oltava nähtävillä autossa.

Monet kunnat ja kuntayhtymät ovat aiemmin tukeutuneet henkilökuljetusten osalta alueelliseen taksikeskukseen ja sen välityspiirissä oleviin kuljetusyrittäjiin.  Säännelty markkina on mahdollistanut toimintatavan, eikä hankintoja ole välttämättä jouduttu kilpailuttamaan. Lakiuudistuksen myötä kuljetuspalvelujen järjestämisestä vastaavien tahojen on kuitenkin arvioitava tilanne uudelleen ja tarvittaessa kilpailutettava tarvitsemansa välitys- ja liikennöintipalvelut.

Myös kunnat ja kuntayhtymät joutuvat sääntelyn purkamisen johdosta arvioimaan uudelleen tapansa järjestää omat henkilökuljetuspalveluihin liittyvät velvoitteensa, kuten vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen toteuttamistavan. Samanaikaisesti maakunta- ja sote-uudistuksen voimaanpano etenee ja uudistuksen toteutuessa vastuita myös kuljetuspalvelujen järjestämisen osalta siirtyy maakunnille.  Kuntien onkin tarpeellista arvioida kuljetuspalvelujensa järjestämistapaa suhteessa aluerakennetta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuuta koskevaan uudistukseen ja sen mukanaan tuomiin muutoksiin.

Kuljetuspalvelujen kilpailuttaminen voidaan toteuttaa usealla vaihtoehtoisella tavalla ja asemapaikkavelvoitteiden poistumisen myötä alueellisen yhteistyön merkitys korostuu entisestään. Yhteistyön ohella säästöjä voidaan saavuttaa eri kuljetuspalvelumuotoja ja matkoja yhdistelemällä sekä panostamalla digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen. Parhaimmillaan jo pelkän kilpailuttamisen mukanaan tuomat säästöt voivat olla huomattavia markkinoiden vapautuessa.

Lain tavoitteet ja kilpailun lisääntyminen on syytä ottaa huomioon henkilökuljetuspalvelujen järjestämistapoja, tarjouskilpailuja ja hinnoittelumalleja suunniteltaessa. Autojen saatavuus ei enää ole itsestään selvyys ja hankintoja kilpailutettaessa myös laadun ja kaluston seurantaan sekä valvontaan on panostettava aiempaa enemmän. Samalla asiakkaiden valinnanvapautta kuljetuspalveluissa voidaan pyrkiä lisäämään esimerkiksi pilotoimalla palvelu- tai asiakasseteliin perustuvia ratkaisuja.

Parhaimmillaan uudistuksen hyödyt voivat siis olla merkittäviä myös kuljetuspalvelujen tilaajien kannalta. Hyötyjen realisoituminen edellyttää kuitenkin huolellista suunnittelua sekä eri muuttujien huomioimista esimerkiksi kuljetuspalveluja kilpailutettaessa. Markkinoiden vapautuminen voi muodostua myös haasteeksi, jos suunnittelussa epäonnistutaan

KPMG:llä on laajaa osaamista ja asiantuntemusta muun muassa vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen järjestämistavoista, kilpailutusten suunnittelusta ja toteutuksesta sekä palvelujen järjestäjien että palveluiden tuottajien näkökulmasta. Tunnemme kuljetuspalvelukentän ja palvelujen kehittämistarpeet sekä lakiuudistuksen mukanaan tuomat haasteet.

Ota yhteyttä niin kerromme lisää!

Pirkka Saarinen
P. 020 760 3820
etunimi.sukunimi@kpmg.fi
#juridiikkaonenemmän