KPMG on avustanut asiakastaan yli kuusi vuotta kestäneessä riidassa, jossa Konserniverokeskus VML 31 §:ään nojautuen on tehnyt vuosittain tulonlisäyksiä yhteensä usean sadan miljoonan euron arvosta. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on nyt hyväksynyt yhtiön valituksen neljän ensimmäisen vuoden osalta 8.5.2018 tekemällään päätöksellä ja poistanut kokonaan tehdyt tulonoikaisut. Lisäksi hallinto-oikeus määräsi verohallinnon maksamaan poikkeuksellisen suuren korvauksen oikeudenkäyntikuluista (40000 eur).

Erimielisyydet yhtiön ja Konserniverokeskuksen välillä ovat koskeneet lukuisia aihealueita. Näistä tärkeimmät koskevat yhtiön ja konsernin liiketoimintamallin hyväksyttävyyttä ja sen merkitystä, markkinaehtoisten siirtohintojen testaamista, esitettyjen verrokkien käyttökelpoisuutta, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun 2014:119 jälkeisessä tilanteessa kysymystä VML 31 §:n mukaisen toimivallan rajojen ylittymisestä sekä näyttövelvollisuuden jakautumista verovelvollisen ja viranomaisten välillä.

Verohallinto oli poikennut yhtiön esittämästä toimintoarviosta ja menetelmävalinnoista. Ratkaisussa hallinto-oikeus kiinnitti huomiota siihen, että Konserniverokeskus ei verotarkastuksen yhteydessä tai myöhemminkään pyrkinyt oikaisemaan yhtiön vertailutietoina esittämiä tietoja tai esittämään muita vertailukohteita. Konserniverokeskus ei myöskään muullakaan tavalla selvittänyt markkinaehtoisia siirtohintoja vaan arvioi yhtiön ja etuyhteysosapuolten tuottojen jakautumista kokonaisuutena voitonjakamismenetelmää (profit split) soveltaen. Konserniyhtiöiden liiketoimintojen tuottoja ei siten tullut verohallinnon esittämällä tavalla yhdistellä ja käsitellä kokonaisuutena, vaan hallinto-oikeus tarkasteli etuyhteysliiketoimia liiketoimikohtaisesti.

Hallinto-oikeus hyväksyi konsernin liiketoimintamallin ja siihen kuuluvat sopimukset ja totesi tosiasiallisen toiminnan vastaavan sopimuksia. Samoin hallinto-oikeus piti siirtohinnoitteludokumentointia ja muuta yhtiön esittämää näyttöä markkinaehtoisuudesta riittävänä. Tätä taustaa vasten hallinto-oikeus asetti konserniverokeskukselle näyttövelvollisuuden siitä, että edellä mainitut dokumentointi ja näyttö eivät anna oikeaa kuvaa konsernin toimintamallista. Hallinto-oikeus katsoi että konserniverokeskus ei ollut täyttänyt näyttövelvollisuuttaan. Hallinto-oikeuden ratkaisu kattoi myös viranomaisen tärkeimpänä tiedonhankintakeinonaan pitämät konsernin henkilöstön haastattelut.

 

Lisätietoja

Antti Leppänen p. 020 760 3247

Eric Sandelin p. 020 760 3693

Sanna Laaksonen p. 020 760 3417

Antti Lehtonen p. 020 760 3849

Hanna Höglund p. 020 760 3278

etunimi.sukunimi@kpmg.fi