Toistuva epäasiallinen käyttäytyminen ei riittänyt irtisanomisperusteeksi
Epäasiallinen käytös ei riittänyt irtisanomisperusteena
Työnantaja ei ollut näyttänyt toteen, että työntekijä olisi jatkanut epäasiallista käyttäytymistään työtoveriaan kohtaan ensimmäisen varoituksen jälkeen, eikä myöskään sitä, että työntekijä olisi kieltäytynyt hänelle määrätystä työtehtävästä, minkä perusteella hänelle oli annettu toinen varoitus.
Koska varoitusten jälkeen ei ollut ilmennyt ja näytetty sellaista
perustetta, johon irtisanomisperusteena olisi voinut vedota, tuomiostuin katsoi, että työntekijän työsuhde oli päätetty perusteettomasti (TT 2016:64).
Tuotantotyöntekijänä työskennellyt henkilö oli saanut työnantajalta huomautuksen toistuvasta epäasiallisesta käyttäytymisestä työtoveriaan kohtaan. Henkilön väitettiin mm. arvostelleen työtoverinsa siivoustyön laatua ja käyttäytyneen ylimielisesti tätä kohtaan. Työntekijä oli huomautuksesta huolimatta jatkanut käytöstään, jolloin hänelle oli annettu kirjallinen varoitus. Hänelle oli myöhemmin annettu toinen varoitus työtehtävistä kieltäytymisen perusteella. Noin kuukausi tämän jälkeen työnantaja irtisanoi työntekijän työsopimuksen epäasialliseen käyttäytymiseen vedoten.
Epäasiallinen käyttäytyminen irtisanomisperusteena
Työsopimuslain esitöissä todetaan, että epäasiallinen käyttäytyminen voi muodostaa irtisanomisperusteen esim. toistuvan riitaantumisen ja siihen liittyvän väkivaltaisen tai uhkaavan käytöksen muodossa. Pelkästään vahvojen mielipiteiden ilmaiseminen tai käyttäytyminen toisin kuin muut työntekijät ei kuitenkaan oikeuta irtisanomaan.
Varoitusten merkitys
Oikeuskäytännön mukaan irtisanomisperusteen olemassaoloa arvioitaessa voidaan ottaa huomioon vain aiheelliset huomautukset ja varoitukset. Varoitusten välillä tulee myös olla jonkinlainen yhteys, eli täysin eri asioista annetut varoitukset eivät yhdessä suoranaisesti vaikuta irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa. Tilanne voi kuitenkin olla toinen, mikäli erilaisista rikkomuksista annetut varoitukset osoittavat samanlaista välinpitämättömyyttä työntehtävien suorittamiseen.
Korvauksen määrä
Oikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä yhdeksän kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Korvauksen suuruuteen vaikuttivat mm. henkilön vaikeudet uudelleentyöllistyä irtisanomisen jälkeen ja työnantajan pyrkimykset estää irtisanomista vastaan puhuvien seikkojen ilmituloa, mutta vastapainona työntekijän lyhyehkö työsuhde (n. yksi vuosi).
Lisätietoja
Jessica Brander
P. 020 760 3308
Sähköposti: etunimi.sukunimi@kpmg.fi
Anu Vormisto
P. 020 760 3917
Sähköposti: etunimi.sukunimi@kpmg.fi
© 2024 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG global organization of independent member firms affiliated with KPMG International Limited, a private English company limited by guarantee. All rights reserved
For more detail about the structure of the KPMG global organization please visit https://kpmg.com/governance