4.5.2016 päivitetty verotusohje yleishyödyllisille yhteisöille korvaa aiemman, kesällä 2014 annetun verotusohjeen. Päivitetyssä verotusohjeessa on huomioitu uutta oikeuskäytäntöä, mutta muilta osin se ei sisällä olennaisia muutoksia aiempaan verotusohjeeseen nähden.

Verohallinnon verotusohjeeseen lisättyjä tuoreita oikeustapauksia

KHO 2015:125

Päivitetyssä verotusohjeessa on huomioitu tukiyhteisön yleishyödyllisyyttä koskeva oikeustapaus KHO 2015:125. Korkein hallinto-oikeus katsoi antamassaan vuosikirjaratkaisussa, että vain yhtä yleishyödyllistä yhteisöä tukevaa yhteisöäkin voidaan pitää yleishyödyllisenä.

Verohallinnon verotusohjeen mukaan ainoastaan yhtä tahoa tukevaa tukiyhteisöä voidaan pitää yleishyödyllisenä, jos tukiyhteisön jakamat varat tullaan käyttämään tuettavan yhteisön yleishyödyllisen toiminnan hyväksi samalla tavoin, kuin jos tuettava yhteisö olisi hankkinut varat omalla varainhankinnallaan. Verotusohjeen mukaan tukiyhteisön yleishyödyllisyyden edellytyksenä on myös se, ettei tukiyhteisö harjoita elinkeinotoimintaa. Lisäksi ohjeessa edellytetään, että tuettavalle yhteisölle jaettavat varat hankitaan toiminnalla, joka olisi tuettavan yleishyödyllisen yhteisön itse harjoittamana verovapaata varainhankintaa. Pelkästään yhtä yleishyödyllistä yhteisöä tukevan yhteisön on myös tosiasiassa käytettävä varojaan riittävästi yleishyödyllisen toiminnan tukemiseen eikä yhteisö saa tuottaa taloudellista etua toimintaan osallisille.

KHO 2015:174

Verotusohjeeseen on lisätty myös yleishyödyllisen yhteisön harjoittaman kahvilatoiminnan veronalaisuutta koskeva korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 2015:174. Kyseisessä ratkaisussa katsottiin, että yleishyödyllisen yhdistyksen ylläpitämästään latukahvilasta saama tulo ei ollut yhdistyksen veronalaista elinkeinotuloa, vaan sen verovapaata tuloa.

Tapauksessa toiminnasta saatujen tuottojen määrä oli vähäinen, toiminta perustui talkootyöhön, toiminta liittyi läheisesti yhdistyksen varsinaiseen yleishyödylliseen toimintaan eikä toimintaa katsottu harjoitetun kilpailuolosuhteissa. Ratkaisun perusteella kahvila-, ravintola- ja kioskitoiminnasta saatu tulo voi siten tietyissä tilanteissa olla yleishyödyllisen yhteisön verovapaata tuloa. Siltä osin kuin kahvila-, ravintola- ja kioskitoiminnassa ei ole kyse TVL 23.3 §:n 1 kohdassa tarkoitetusta tilaisuudesta, toiminnasta saatuja tuloja pidetään kuitenkin useimmiten yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminnan tuloina.

KHO 2015:179

Verotusohjeeseen on lisätty myös yleishyödyllisen yhteisön arvonlisäverotusta koskeva korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu. Yleishyödyllisellä yhteisöllä on oikeus vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta toiminnasta, vaikka toiminta ei tuloverotuksessa olisi yhteisön veronalaista elinkeinotoimintaa.

Ratkaisussa KHO 2015:179 katsottiin, että vapaaehtoinen hakeutuminen metsänmyyntitoiminnasta arvonlisäverovelvolliseksi ei aiheuta sitä, että yleishyödyllinen yhteisö olisi arvonlisäverovelvollinen kaikesta liiketoiminnan muodossa harjoittamastaan toiminnasta. Vapaaehtoinen hakeutuminen arvonlisäverovelvolliseksi ei siten kata sellaista toimintaa, jolla ei ole liityntää siihen toimintaan, josta hakeudutaan verovelvolliseksi. Ohjeessa ei kuitenkaan esitetä, mitkä tällaisen liitynnän tunnusmerkit käytännössä ovat, joten vain joistain toiminnoista verovelvolliseksi hakeutuvan yhteisön on syytä varmistaa se esimerkiksi hakemalla kirjallista ohjausta Verohallinnolta jo ennen verovelvolliseksi hakeutumista.

 

Lisätietoja:

Katariina Pöyhönen P. 020 760 3287

email: etunimi.sukunimi@kpmg.fi