Finanssisektorin muutokset vero-osastolla | KPMG | FI
close
Share with your friends

Finanssisektorin toimintamallien muutokset aiheuttavat haasteita vero-osastolla

Finanssisektorin muutokset vero-osastolla

KPMG:n finanssisektorin verotusta koskeva seminaari Nordic Financial Services Tax Conference järjestettiin viime viikolla Oslossa. Lue jutusta seminaarin keskeinen anti.

Senior Manager, Financial Services Tax

KPMG Suomi

Lähetä viesti

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Finanssisektori Norjassa

Norjan parlamentin Finance and Economic Affairs -komitean puheenjohtaja Henrik Asheim avasi konferenssin kertomalla toimivan finanssisektorin merkityksestä pienen maan taloudelle sekä monipuolisten palveluiden tuottajana että huomattavana veronmaksajana. Norjassa pidetään tärkeänä, että finanssisektori on avoin uusille kotimaisille ja ulkomaisille toimijoille, ja että regulaatio mahdollistaa esimerkiksi uusien FinTech-yritysten markkinoillepääsyn. Valtion näkökulmasta keskeistä on vapaan kilpailun mahdollistaminen ja kuluttajien suojaaminen. Uudet digitaaliset palvelumuodot tuovat kuitenkin mukanaan uudenlaisia haasteita mm. rahanpesun estämisen ja asiakkaiden tunnistamista koskevien säännösten soveltamisessa. Esimerkiksi virtuaalivaluutat tuovat mukanaan riskejä kuluttajille, mutta verosäännösten soveltaminen niihin voi olla hankalaa. 

Verotus, Compliance, AML/KYC – kenen vastuulla uudet säännökset ovat?

Norjan johtavan pankin DNB:n verojohtaja Harald Johannessen kertoi työstään pankkikonsernin verojohtajana pankin alati muuttuvassa regulaatio- ja liiketoimintaympäristössä. Suurimpana muutoksena viime vuosina ovat olleet finanssilaitoksille asetetut verotusta koskevat compliance-velvoitteet, kuten CRS- ja FATCA-sääntely sekä tuore DAC6-direktiiviin pohjautuva välittäjän velvollisuus raportoida tietyistä rajat ylittävistä verotukseen liittyvistä järjestelyistä. Uudet compliance-velvoitteet aiheuttavat rajanvetoa sen osalta, kenelle niiden implementointi ja valvonta finanssikonsernissa kuuluu – ovatko ne vero-osaston, compliance-yksikön vai AML-henkilöstön vastuulla. 

Rajanveto aiheuttaa kysymyksiä ja keskustelua siitä mikä itse asiassa on yrityksen ”verofunktio” ja mitä ”compliance”, ja edellyttävätkö uudet säännökset käsitteiden uutta määrittelyä. Selvää on, että pankkien on tunnettava asiakkaansa ja näiden liiketoiminta. Asiakastransaktioiden monitorointia on kuitenkin kehitettävä myös siten, että verotukseen liittyvät velvoitteet pystytään hoitamaan. Johannessenin mukaan erityisen tärkeää on, että vero-osastolla työskentelevät tuntevat finanssilaitoksen IT-järjestelmät ja pystyvät osallistumaan niiden kehittämiseen. Pelkkä verotusta koskevan lainsäädännön osaaminen enää riitä. 

Siirtohinnoittelukysymykset korostuvat sivuliikemallilla toimivien finanssilaitosten verotuksessa

Finanssilaitokset toimivat usein sivuliikemallissa, minkä EU:n finanssilaitosten toimilupia koskeva sääntely mahdollistaa joustavasti. Sivuliikettä eivät koske yhtiöitä velvoittavat pääomavaatimukset, ja se voi toimia tehokkaasti hyödyntäen pääliikkeensä pääomaa. OECD:n siirtohinnoitteluohjeistus sisältää sääntelyä siitä, miten verotettavaa tuloa tulisi allokoida sivuliikkeelle. 

Pankin näkökulmasta tulon allokoinnin osalta keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi se, kuka ottaa luottoriskin asiakkaasta sekä vastaa ja hallinnoi riskiä todellisuudessa. Esimerkiksi lainan myöntämisestä sivukonttorin asiakkaalle päättävät usein sekä pääkonttori että sivuliike, jolloin herää kysymys, kuuluuko laina sivuliikkeelle vai pääkonttorille, ja kuinka siihen liittyvät tuotot tulee jakaa. Myös sivuliikkeiden omat korkovähennykset ovat OECD:n sääntelyn keskiössä ja sivuliikkeiden korkomenojen vähennysoikeutta rajoitetaan monissa valtioissa. Jatkossa verohallinnot kiinnittänevät asiaan vielä enemmän huomiota.

Brexit – muutoksia Britanniassa toimiville finanssikonserneille

Britannian eroaminen EU:sta aiheuttaa monille finanssisektorin yrityksille tarpeen miettiä uudelleen toimintojensa sijaintivaltiota ja mahdollisia uusia verokustannuksia. Ns. Brexit-siirtymäkauden pituus ei ole vielä tiedossa, ja EU-eron vaikutukset Britannian verolainsäädäntöön ja verotuksen tasoon ovat vielä avoinna. Ero voi johtaa Britannian osalta esimerkiksi aggressiivisempaan verokilpailuun yritysverotuksen tason tai rahoitusalan alv-sääntelyn osalta, mikä voisi aiheuttaa yllättäviäkin vaikutuksia esimerkiksi väliyhteisölainsäädännön näkökulmasta. Edelleen verotusta koskevien direktiivien soveltamisen päättyminen aiheuttaa tarpeen tarkastella esimerkiksi Britanniassa asuvien yritysten yritysjärjestelyiden verotusta sijoittajien näkökulmasta uudelleen, vaikka verosopimusten soveltaminen jatkuukin. 

Skandia, ATAD, BEPS etc. – verotusta koskeville muutoksille ei näköpiirissä loppua

Finanssisektorin alv-kustannuksiin vaikuttavan ns. Skandia-ratkaisun soveltaminen alkaa Suomessakin 1.1.2019. Sen jälkeen verovelvollisuusryhmään kuuluvan sivu- ja/tai pääliikkeen välisistä transaktioista on tilitettävä arvonlisäveroa. Skandia-ratkaisua tulkitaan EU-valtioissa eri tavalla, mistä voi aiheutua haasteita monikansallisille finanssikonserneille. Myös veron kiertämisen estämiseen tähtäävä ns. ATAD-sääntely vaikuttaa huomattavasti korkojen vähennysoikeuteen finanssilaitosten asiakasyrityksissä ja myös joissain finanssialan yrityksissä. 

Seminaarin keskeisin johtopäätös lienee se, että finanssisektorin verotuksen kysymykset eivät jatkossakaan tule ainakaan helpommiksi ja muutokset sääntelyssä ovat entistä nopeampia ja edellyttävät yritysten verofunktioiden jatkuvaa sopeutumista muutoksiin. Selvää on, että teknologiset ratkaisut alkavat olla yhä keskeisempi osa veroasioiden hoitoa ja toisena seminaaripäivänä käsiteltiinkin monessa puheenvuorossa näiden apuvälineiden hyödyntämistä yritysten veroasiantuntijoiden apuna. 

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä