Algoritmi on ystävä Algoritmi on ystävä
Nopeus haastaa yrityksiä ja yhteiskuntia
Kyse ei siis ole itse datasta, vaan siitä, mihin ja miten sitä käytetään. Datasta on pidetty meteliä erityisesti yritysmaailmassa jo pitkään, mutta viime aikoina keskustelu on vaihtanut suuntaa.
Tai siirtynyt muutaman askeleen eteenpäin. Enää yksikään yritys tai yhteiskunta ei nimittäin pohdi, haluaako vai eikö se halua hyödyntää dataa.
”Olennaisempaa onkin se, millaiset edellytykset datan hyödyntämiselle on olemassa”, sanoo Jan Nyström, joka vastaa KPMG Suomen data- ja analytiikkapalveluista.
Nyströmin mukaan data ei näy pelkästään yrityksissä, vaan kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ennen kaikkea asioina, joista käymme kiivasta keskustelua.
”Keskustellaan autoista, jotka ovat itseohjautuvia. Keskustellaan työllisyydestä, että vievätkö robotit meidän kaikki työt. Keskustellaan ja ihmetellään vaikkapa nyt USA:n presidentinvaaleja”, Nyström luettelee.
Parhaimmalla mahdollisella tavalla hyödynnetty data ei pidä ääntä itsestään, vaan se helpottaa arkisia rutiinejamme piilossa.
Asiaa päivittäin työkseen pyörittelevää Nyströmiä jaksaa ihmetyttää aiheessa enää yksi asia.
”Eihän tässä lähtökohtaisesti ole mitään ihmeellistä. Maailmassa on ennenkin ollut teollisia vallankumouksia, maailma on muuttunut ja niin edelleen. Kaivinkoneet vähensivät aikanaan työmailla työpaikkoja, koska ennen niitä samaa kuoppaa kaivoi yhden kaivinkoneen sijasta kymmenen ihmistä”, hän sanoo.
Erikoista on Nyströmin mukaan ainoastaan muutoksen nopeus. Siihen ei kuitenkaan auta kuin sopeutua. Se kuitenkin aiheuttaa ymmärrettävästi tunteen, että meidän on aiempaa hankalampaa hahmottaa ja ymmärtää ympärillämme olevaa maailmaa.
Se taas on haaste sekä yhteiskunnille että yrityksille, joiden pitäisi tehdä päätöksiä, jotka varmistavat niiden olemassaolon vielä kymmenien vuosien päästä.
Ihminen itse hidastaa datan hyödyntämistä
Koska maailma muuttuu niin nopeasti ja me emme ymmärrä miksi, epäilemme. Sillä tavalla ihminen tuppaa toimimaan.
Nyströmin mukaan datan hyödyntämisessä onkin oikeastaan vain yksi hidastava asia. Se on ihminen itse. Siksi asiasta puhutaan tällä hetkellä julkisessa keskustelussa lähinnä uhkina.
”Kaikki uhkakuvat ovat ihan oikeita ja aiheellisia, sitä ei pitäisi vähätellä. Sillä onhan totta, että toki dataa voi myös käyttää väärin”, KPMG:n Jan Nyström sanoo.
Siksi hänestä pitäisikin vastaan väittämisen sijaan keskittyä rakentamaan luottamusta.
Nyströmin mukaan oleellista on aivan ensiksi ymmärtää, ettei analytiikan käyttöönotto ole yksittäinen IT-projekti, vaan ennemminkin ajattelutapa ja näkökulma, joka voi läpäistä kaiken tekemisemme. Ja juuri se siitä tekeekin pelottavaa. Siksi me emme luota datan käyttöön ja sen hyödyntämiseen, vaikka kyse olisi mahdollisuuksista ja pyrkimyksistä rakentaa ympäristöstämme meille itsellemme parempi.
Datan hyödyntämisessä on oikeastaan vain yksi hidastava asia. Se on ihminen itse.
Samaa sanoo KPMG:n pääekonomisti, yhdysvaltalainen Constance Hunter. Hän ei ole edes huolissaan uhkakuvista, esimerkiksi siitä, että automaatio korvaisi täysin kaiken työn. Työtehtävät ovat muuttuneet läpi historian, ja ihmiset ovat aina löytäneet itselleen tekemistä.
”Keksimme jatkuvasti uusia ammatteja. Esimerkiksi lastenhoitajan ammattia ei ollut vielä olemassa ennen 80-lukua. Tulevaisuudessa on mahdollista, että tietokone vahtii lapsia. Esimerkiksi jo nyt iPad ja tai televisio pitävät lapselle seuraa. On kuitenkin paljon palveluita, joita haluamme jatkossakin ihmisten tarjoavan toisilleen, kuten lasten- ja vanhustenhoidosta motivaatiopuhujiin”, Hunter sanoo.
Toisaalta pelkkä mahdollisuus ei vielä tarkoita, että jotain tapahtuisi.
”Jo nyt olisi täysin mahdollista, että autot ajaisivat ilman kuljettajaa tai lentokoneet lentäisivät vain automaattiohjauksella. Automaatioon siirryttäessä on kuitenkin mietittävä monia asioita, kuten riittävää turvallisuustasoa. Lisäksi on hyvä pohtia, mitä tehtäviä työnkuvaan kuuluu ja voiko kaikkea korvata automaatiolla.”
Otetaan esimerkiksi paketin toimittaminen kotiovelle. Kuljettajan työhön kuuluu paljon muutakin kuin rutiininomaisia tehtäviä auton lastauksesta purkuun. Paketin toimittaminen kotiovelle saakka ja vastaanottajan huomioiminen tekevät palvelusta parempaa.
”Oletko koskaan soittanut asiakaspalveluun ja ollut iloinen, kun automaattinen kone vastaa? Monilla aloilla palvelutasoa on laskettu siirtymällä automaatioon, koska se on edullisempaa. Uskon, että tämä suuntaus aiheuttaa vastareaktion ja kapinaa”, Hunter jatkaa.
Lue juttu kokonaisuudessaan ja lataa View.
