Korkojen vähennysoikeuden rajoituksiin muutoksia | KPMG | FI
close
Share with your friends

Korkojen vähennysoikeuden rajoituksiin ehdotettu merkittäviä muutoksia

Korkojen vähennysoikeuden rajoituksiin muutoksia

Korkovähennysoikeuden rajoitukset tulevat muuttumaan huomattavasti, kun EU:n veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin mukainen sääntely implementoidaan kansalliseen lainsäädäntöön. Valtiovarainministeriö julkaisi hallituksen esitysluonnoksen sääntelyn muuttamisesta tammikuussa 2018.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Merkittävimmät muutosehdotukset

Veron kiertämisen estämistä koskevassa direktiivissä säädetään lainsäädännön vähimmäissuojatasosta. Suomen nykyiseen kansalliseen lainsäädäntöön on tehtävä vähintään seuraavat muutokset:

- Korkovähennysoikeuden rajoitus koskee jatkossa sekä etuyhteyskorkoja että kolmansille osapuolille maksettuja korkoja.

- Rajoitusten soveltamisala laajenee niin, että ne koskevat myös TVL- ja MVL-tulolähteitä eli rajoitusten piiriin tulevat mm. konserneihin kuuluvat asunto- ja kiinteistöyhtiöt.

- Koron käsite laajenee ja rajoituksen piiriin tulevat korkomenojen lisäksi myös muut vieraan pääoman rahoituksesta johtuvat kustannukset.

- Rajoituksia koskeva etuyhteysmääritelmä laajenee, kun etuyhteyteen riittäisi 25 prosentin omistus tai muu määräysvalta nykyisen 50 prosentin sijaan. Lisäksi myös luonnollinen henkilö omistajana voisi synnyttää etuyhteyden.

Direktiivin mahdollistamat poikkeukset

Jäsenvaltioille on annettu mahdollisuus rajata korkovähennysrajoitusten soveltamisalan ulkopuolelle muutamia tilanteita, joissa aggressiivisen verosuunnittelun riskin on arvioitu olevan vähäisempi. Esitysluonnoksessa näitä vapautuksia on kuitenkin sovellettu hyvin vähän ja ehdotettu mm. seuraavaa:

- Tasevapautustestistä luovuttaisiin kokonaan eli vapautusta rajoituksista ei voisi enää saada vertailemalla yhtiön pääomarakennetta konsernitilinpäätöksen pääomarakenteeseen.

- Rajoitukset koskisivat kaikkia toimialoja, ja nykyiset rahoitusalaa ja infrastruktuurihankkeita koskevat poikkeukset poistettaisiin.

- Sen sijaan itsenäiset verovelvolliset, jotka eivät kuulu liikekirjanpidolliseen konserniin, jäisivät rajoitusten soveltamisalan ulkopuolelle.

- Rajoitusten maksimimäärä perustuisi edelleen 25 prosenttiin oikaistusta verotettavasta tuloksesta, vaikka direktiivi mahdollistaisi noston 30 prosenttiin.

- Kolmansille osapuolille maksetut nettorahoitusmenot olisivat vähennyskelpoisia 3 miljoonaan euroon saakka, etuyhteydessä maksettujen nettorahoitusmenojen kohdalla rajoitus säilyisi nykyisessä 500 000 eurossa.

- Aikaisempien verovuosien vähennyskelvottomat nettorahoitusmenot voisi vähentää tulevina verovuosina nykyiseen tapaan ilman aikarajaa. Sen sijaan direktiivin mahdollistamaa ns. carry back -vaihtoehtoa ei ole esitetty.

Uuden sääntelyn vaikutukset

Esitysluonnoksen mukaiset korkovähennysoikeuden rajoitukset laajentaisivat rajoitusten soveltamisalaa merkittävästi nykyiseen sääntelyyn verrattuna. Erityisen suuri vaikutus tulee olemaan yhtiöille, jotka nykyisen sääntelyn perusteella ovat olleet vapautettuja rajoituksista. Tällaisia ovat esimerkiksi kiinteistöyhtiöt sekä yhtiöt, jotka ovat olleet vapautettuja korkorajoituksista tasevapautustestin perusteella. On suositeltavaa arvioida esitettyjen säännösten vaikutuksia ja mahdollisia rahoitusrakenteen muutostarpeita.

Direktiivin mukainen sääntely on saatettava voimaan 1.1.2019 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2019 verotuksessa.

 

Lisätietoja

Hanna Höglund p. +358 20 760 3278

Antti Leppänen p. +358 20 760 3247

Jussi Järvinen p. +358 20 760 3077

Jyrki Holla p. +358 20 760 3242

etunimi.sukuni@kpmg.fi

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä