Julkishallinnon data hyötykäyttöön | KPMG | FI

Julkishallinnon data hyötykäyttöön

Julkishallinnon data hyötykäyttöön

Data on nykyajan öljy. Oikein käytettynä sen avulla voidaan tuottaa tehokkuutta, lisäarvoa ja pienentää riskiä. Öljystä poiketen dataa tulee kokoajan lisää ja se on yhä monimuotoisempaa. Datan jalostaminen liiketoimintahyödyksi ei kuitenkaan ole helppoa. Hyöty muodostuu vasta siitä, kun data on jalostettu informaatioksi ja informaatio integroidaan osaksi jokapäiväistä toimintaa ohjaamaan päätöksentekoamme.

Lisätietoja

Senior Manager, Head of Data & Analytics

KPMG Suomi

Lähetä viesti

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Ei tarvitse olla kovinkaan suuri tietäjä ennustamaan, että data ja algoritmit tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa elämäämme entistäkin enemmän. Digitaalisesta kanssakäymisestä kerääntyvää dataa voidaan algoritmien avulla jalostaa moneen hyvään: sen avulla voidaan säästää energiankulutusta, parantaa terveydenhuoltoa, vähentää liikenneruuhkia tai vaikkapa ennustaa minne kaupunkipyöriä kannattaa sijoittaa, jotta mahdollisimman monella on mahdollisuus käyttää niitä. 

Datamassan hyödyntäminen keskeisessä roolissa

Aivan kuten yksityisellä puolella on dataan perustuvan suunnittelun, ohjauksen ja päätöksenteon merkitys myös julkishallinnossa tänä päivänä suurempi kuin koskaan. Kansalaiset odottavat saavansa hyvää palvelua ja veronmaksajina he odottavat saavansa tätä myös kustannustehokkaasti. Kaikista meistä julkishallinnolle jo kertyneen ja joka päivä kasvavan datamassan parempi hyödyntäminen on keskeisessä roolissa tämän asian ratkomisessa.

Minkä vuoksi julkishallinto on kuitenkin jälkijunassa datavarantojensa hyödyntämisen saralla? Osasyy tähän on varmasti se, että ”tiedolla johtamiseen” tarvitaan uusia ajattelutapoja, uusia toimintamalleja ja myös paljon uutta osaamista.

Osaamisen suhteen on ollut ilahduttavaa nähdä, että julkishallinto on panostamassa analyyttisen osaamisen kasvattamiseen. Tämä on hieno alku, mutta se ei vielä riitä. Tiedolla johtaminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistä, jonka vaikutukset heijastuvat koko organisaatioon.  KPMG:n näkökulmasta keskeisinä mahdollistajina tiedolla johtamisessa on neljä tekijää: data, organisaatio, teknologia ja johtaminen.

Data

  • Datan hallinta: Analyyttisen osaamisen avulla data voidaan jalostaa informaatioksi, mutta ensin on päästävä ”raaka-aineeseen” eli itse dataan kiinni. Datan siiloutuneisuus ja tähän liittyvät haasteet tiedon laadun, hallinnan ja sisällön ymmärtämiseen suhteen hidastavat tiedon jalostamista.
  • Tietosuoja ja tietoturva: Mekanismit, jotka mahdollistavat tietosuojan ja tietoturvan, eivät ole vain EU:n GDPR-asetuksen vaatimus, vaan myös edellytys sille, että tiedon jalostaminen ja hyödyntäminen tapahtuu luotettavalla tavalla. 

Organisaatio

  • Osaaminen: Datan käsittely, algoritmien mallinnus ja datan visualisointi edellyttävät usein julkishallinnolle uutta osaamista. Ilman tätä osaamista data makaa kuitenkin tietovarastoissa toimettomana.
  • Organisoituminen, prosessit ja toimintamallit: Tiedolla johtaminen edellyttää usein kokonaisvaltaista muutosta, jonka vaikutukset heijastuvat niin organisaatiorakenteisiin kuin myös prosesseihin ja toimintamalleihin.

Teknologia

  • Alusta: Teknologiat, jotka mahdollistavat tiedon varastoinnin, laadun hallinnan ja varmistamisen, tiedon yhdistelyn ja tarvittaessa anonymisoinnin, ovat edellytys laadukkaan datan varmistamiseksi.
  • Analytiikkatyökalut: Monikäyttöiset analyyttiset työvälineet ja teknologiat ovat välttämättömyys eri tarpeisiin sopivien analyyttisten mallien rakentamiseen, hallintaan ja ylläpitoon.

Johtaminen

  • Strategia: Analytiikan ja datan hyödyntämisen tulee näkyä myös organisaatioiden johtamisjärjestelmissä. Tiedolla johtavan organisaation strategia sekä asettaa kysymykset, joihin analytiikan avulla haetaan vastauksia, että hakee analytiikan avulla vastauksia asioihin, joita ei edes osata kysyä.
  • Toiminta: Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, on tiedolla johtamisen jalkauduttava organisaatioiden jokapäiväiseen tekemiseen ja päätöksentekoon. Hyöty analytiikasta saavutetaan vasta, kun se realisoituu parempina palveluina, kustannussäästöinä tai riskin pienenemisenä. 

Nykytila ja kehitystarpeet hyvä arvioida

Edellä mainitut osa-alueet mahdollistavat tiedon hallinnan, jalostamisen ja lopulta tiedolla johtamisen. Jokaisen julkishallinnon toimijan onkin hyvä arvioida kunkin osa-alueen kypsyystaso nykyisessä toiminnassaan. Millä tasolla toiminta on tällä hetkellä ja millä osa-alueilla voidaan tunnistaa kehitystarpeita? Tunnistetut kehitystarpeet auttavat muodostamaan tiekartan, jonka avulla julkishallinto voi paremmin navigoida kohti datan parempaa hyödyntämistä ja tiedolla johtamista.

 

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä