VH:lta ohje liikuntapalveluiden arvonlisäverotuksesta | KPMG | FI
close
Share with your friends

Verohallinto on julkaissut ohjeen liikuntapalveluiden arvonlisäverotuksesta

VH:lta ohje liikuntapalveluiden arvonlisäverotuksesta

Liikuntapalveluiden alennetun verokannan soveltamisala on aiheuttanut käytännössä paljon tulkintakysymyksiä. Erityisen haasteellisia kysymyksiä ovat olleet muun muassa se, milloin annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen, milloin on kyse alemman verokannan alaisesta ohjatusta liikunnasta ja milloin taas yleisen verokannan alaisesta liikunnan opetuksesta ja valmennuksesta.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Liikuntapalveluita koskeva oikeus- ja verotuskäytäntö on ollut kirjavaa ja johdonmukaisen linjan vetäminen alemman verokannan alaisen liikuntapalvelun määrittelemiseksi on voinut olla vaikeaa. Verohallinnon uudessa ohjeessa Liikuntapalvelujen arvonlisäverokanta (Drno A55/200/2016) asiaa käsitellään yksityiskohtaisesti ja lukuisten esimerkkien avulla, ja ohje selkeyttääkin varsin hyvin alemman verokannan soveltamiseen liittyvää rajanvetoa.

Yleinen vai alennettu verokanta

Ohjeen mukaan alennetun verokannan soveltaminen liikuntapalvelun myyntiin edellyttää, että harjoitettava toiminta on liikuntaa myös arvonlisäverolain soveltamisen näkökulmasta ja että myytävällä palvelulla annetaan nimenomaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen. Ohjeen mukaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen pitää sisällään sekä liikuntaan käytetyn tilan että ohjauksen. Tyypillisiä esimerkkejä alennetun verokannan soveltamistilanteista ovat mm. erilaiset peli- ja salivuorot tai ohjattu ryhmäliikunta. Lisäksi ohjeessa on listattu lajeja, joita pidetään liikunnan mahdollistavina palveluina, esim. golf ja pienoisgolf, ratsastus, jooga sekä värikuulapelit.

Ohjeessa on myös pyritty vetämään rajaa alemman veronkannan alaisten liikuntapalveluiden ja yleisen verokannan alaisten liikuntaa lähellä olevien palveluiden (esim. opetus ja valmennus) välillä. Ohjeen mukaan muun muassa kyseisen lajin tavanomaiseen harjoittamistapaan on kiinnitettävä huomiota arvioitaessa sitä, onko ohjattuna tapahtuvan toiminnan pääpaino ohjauksessa ja opastuksessa (kokonaisuudessaan 24 %:n verokannan alaista) vai liikunnan harjoittamisessa (verokanta 10 %). Ohjeen mukaan yleisen verokannan alaisina palveluina on pidettävä esimerkiksi juoksukoulua, personal trainer –palveluita, uimaopetusta ja vauvauintia sekä liikunnan harjoittamiseen liittyvää teoreettista ja lajiteknistä opetusta ja valmennusta. Lisäksi yleistä verokantaa on sovellettava muun muassa myös agilityyn ja tokoon, liikuntatilan luovuttamiseen selkeästi muuhun tarkoitukseen kuin liikunnan harjoittamiseen (esim. messuja tai pikkujouluja varten) sekä liikunta- ja urheiluvälineiden ja -varusteiden myyntiin tai vuokraukseen.

Ohjeen merkitys

Siitä huolimatta, että ohje tarjoaa varsin runsaasti esimerkkejä erilaisiin tilanteisiin sovellettavista arvonlisäverokäsittelyistä, tulkinnanvaraisuutta alennetun ja yleisen verokannan alaisten palveluiden välillä tulee varmasti esiintymään jatkossakin. Ohjeessa todetun mukaisesti liikuntapalveluiden verokannan määrittämiseen vaikuttavat aina palvelun sisältö, olosuhteet sekä merkitys ostajalle. Näin ollen palvelun myyjän on aina tapauskohtaisesti pystyttävä arvioimaan tuottamansa palvelun oikea verokanta. Avustamme mielellämme palvelujen tarjoajia oikean arvonlisäverokannan määrittelyssä tai esimerkiksi mahdollisesti liikaa maksetun arvonlisäveron takaisin hakemisessa.

 

Lisätietoja

Tanja Lappalainen p.+358 20 760 3511

Matti Lindholm p.+358 20 760 3235

etunimi.sukunimi@kpmg.fi 

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä