Säätiölain voimaantulon vaikutus sääntöihin

Säätiölain voimaantulon vaikutus sääntöihin

Säätiölain kokonaisuudistus astui voimaan 1.12.2015. Säätiöt ovat voineet päättää sääntöjensä muuttamisesta uuden lain mukaisiksi ja ilmoittaa muutetut sääntönsä rekisteröitäväksi jo ennen lain voimaantuloa niin, että muutetut säännöt astuvat voimaan samana päivänä uuden lain kanssa.

1000

Moni säätiö olikin ryhtynyt valmistelemaan sääntöjensä muuttamista ja osa ilmoitti sääntönsä rekisteröitäväksi jo ennen lain voimaanastumista. Säätiöillä on kolme vuotta aikaa lain voimaantulosta lukien saattaa sääntönsä vastaamaan uuden lain säännöksiä.

Mikäli uuden lain voimaantullessa säätiön sääntöjä ei ole muutettu vastaamaan uuden lain säännöksiä ja sääntöihin sisältyisi uuden lain vastaisia määräyksiä, niiden sijaan noudatetaan uuden säätiölain säännöksiä.  

Tunnistettava muutostarpeet  

Lakimuutos vaikuttaa merkittävimmin lain voimaantulon jälkeen perustettavien säätiöiden asemaan – muun ohessa perustajalle on uudessa laissa annettu merkittävä määräysvalta säätiön toiminnan järjestämiseen – mutta laki vaikuttaa myös jo perustettujen säätiöiden toimintaan.

Uusi laki sisältää huomattavan määrän tahdonvaltaisia olettamasäännöksiä, joista voidaan poiketa säännöissä, mutta joita toisaalta sovelletaan, ellei säännöissä ole toisin määrätty. Säätiöiden onkin suositeltavaa läpikäydä omat sääntönsä muutostarpeiden tunnistamiseksi ja niihin varautumiseksi.  

Sääntöjen muuttaminen suositeltavaa tehdä viipymättä  

Sääntöjen muuttaminen on suositeltavaa tehdä viipymättä, jotta säätiön toiminta mukautuu kaikilta osin uuden lain mukaiseksi mahdollisimman pian lain voimaantulosta lukien. Näin säätiössä vältytään myös siirtymäkauden (kolme vuotta lain voimaantulosta lukien) osin tulkinnanvaraistenkin toimivaltasäännösten soveltamiselta.

Asia korostuu entisestään, mikäli säätiölle on valittu ennen uuden lain voimaantuloa esimerkiksi valtuuskunta tai asiamies, joista ei olla tekemässä uuden lain mukaisia lakisääteisiä toimielimiä (hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja). Tulkintaongelmia saattaa syntyä esimerkiksi siitä, kuka tekee siirtymäkauden aikana säätiötä koskevat merkittävät päätökset. Toisaalta, jos valtuuskunnasta ja asiamiehestä ollaan tekemässä lakisääteisiä toimielimiä, on tämäkin muutos syytä rekisteröidä viipymättä lain voimaantultua.  

Usean säätiön säännöissä on vielä voimassa olevan säätiölain vuoksi määräys siitä, ettei säätiö saa harjoittaa liiketoimintaa. Tämä on toinen merkittävä asia, jonka vuoksi usean säätiön säännöt on syytä käydä tarkasti läpi ja tehdä tarvittaessa sääntömuutokset, jotka huomioivat uuden lain suomat mahdollisuudet sekä kyseessä olevan säätiön todellisen toimintaympäristön.

Uuden säätiölain nojalla säätiö voi harjoittaa toimintamuotoihinsa välittömästi liittyvää liiketoimintaa suoraan lain nojalla, ellei liiketoiminnan harjoittamista ole säännöissä kielletty. Tästä syystä usean säätiön säännöistä on tarvetta poistaa nimenomainen määräys liiketoiminnan harjoittamisen kiellosta.

Säännöissä voidaan uuden lain nojalla mahdollistaa myös muu laillinen liiketoiminta säätiön toimintamuotojen rahoittamiseksi. Kun sääntöjä muutetaan, tulee säännöt muuttaa samalla kertaa vastaamaan kaikilta osin uuden säätiölain säännöksiä.

Olemme KPMG:llä mielellämme avuksi sääntömuutostarpeiden tunnistamisessa ja sääntömuutosten läpiviemisessä. 

© 2024 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG global organization of independent member firms affiliated with KPMG International Limited, a private English company limited by guarantee. All rights reserved


For more detail about the structure of the KPMG global organization please visit https://kpmg.com/governance

Ota yhteyttä