Kiinteistösijoitusrahastojen arvonlisäverotuksesta | KPMG | FI
close
Share with your friends

Kiinteistösijoitusrahastojen hallinnoinnin arvonlisäverotuksesta

Kiinteistösijoitusrahastojen arvonlisäverotuksesta

EU:n tuomioistuimen julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen (20.5.2015, C-595/13, Fiscale Eenheid X) mukaan arvonlisäverotonta rahaston hallinnointia on myös kiinteistöihin tai kiinteistön omistukseen / hallinnointiin oikeuttaviin osakkeisiin sijoittavan rahaston hallinnointi, jos rahasto on valtion erityisen valvonnan alainen.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Tapaus käsittelee myös sitä, mitä voidaan pitää kiinteistörahaston hallinnointina. Julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen mukaan kiinteistöön sijoittavan rahaston hallinnointia olisi myös ”kiinteistön tosialliseen hyödyntämiseen” liittyvät palvelut, kuten vuokralaishallinnointi, kiinteistön kunnossapito ja valvonta.

Kiinteistörahaston hallinnoinnin arvonlisäverotus Suomessa

Suomessa on kaksi keskenään ristiriidassa olevaa ratkaisua asiasta. Molemmat koskevat yhtiömuotoisia kiinteistörahastoja, eivät siis sijoitusrahastolain mukaisen eli ilman yhtiömuotoa toimivan, kiinteistöön sijoittavan erikoissijoitusrahaston hallinnointia. Ensinnäkin Keskusverolautakunta on antanut ennakkoratkaisuja (KVL 3.10.2012 N:57 ja KVL 26.2.2014 N:12, molemmat lainvoimaisia), joiden mukaan myös kommandiittiyhtiömuotoisen suljetun kiinteistösijoitusrahaston hallinnointi on verotonta. Helsingin hallinto-oikeus oli sitä vastoin antanut 13.6.2012 ratkaisun 12/0575/1 (lainvoimainen), jonka mukaan vastaavan pelkästään kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeisiin sijoittavan sijoitusrahaston hallinnointia ei voitu pitää verottomana. Verohallinto on ollut taipuvainen noudattamaan hallinto-oikeuden päätöksen mukaista kantaa.

 

Jos Euroopan unionin tuomioistuin asettuu samalle kannalle julkisasiamiehen kanssa, tilanne vakiintunee myös kiinteistörahastojen osalta Suomessa. Suomessa tuli 15.3.2014 voimaan uusi ns. vaihtoehtorahastojen hoitajia sääntelevä AIFM-laki. Muuttuneen lainsäädännön myötä valtion valvonnan piiriin kuuluvien rahastojen joukko kasvoi huomattavasti kattaen nykyisin lähtökohtaisesti mm. kaikki kiinteistörahastot yhtiömuodosta riippumatta. Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu selkeyttänee siten ”verottoman rahaston” käsitettä käytännössä myös muiden kuin kiinteistörahastojen osalta.

 

Korkein hallinto-oikeus on määritellyt useampaan kertaan sitä, mitä palveluja voidaan pitää arvopapereihin sijoittavan rahaston verottomana hallinnointina (esim. KHO 17.1.2000, T 66, KHO 2.10.2006 T 2534 ja KHO 25.4.2003 T 1042). Nimenomaan kiinteistörahaston osalta asiaa on käsitelty toistaiseksi vain Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisussa KVL 26.2.2014 N:12. Jos EU:n tuomioistuin yhtyy julkiasiamiehen käsityksiin myös kiinteistörahaston verottoman hallinnoinnin määrittelyn osalta, Keskusverolautakunnan kanta osoittautuu virheelliseksi ”kiinteistön tosialliseen hyödyntämiseen” liittyvien palvelujen osalta.

 

Verohallinnon mukaan myös ilman yhtiömuotoa toimiva rahasto on hallinnointiyhtiöstään erillinen arvonlisäverovelvollinen

 

Verohallinnon muuttunut tulkinta on syytä ottaa huomioon. Jos ilman yhtiömuotoa toimivaa rahastoa ei rekisteröidä arvonlisäverovelvolliseksi, siitä aiheutuu ongelmia erityisesti kiinteistöihin sijoittaville sijoitusrahastolain mukaisille erikoissijoitusrahastoille.

Ota yhteyttä

 

Jätä tarjouspyyntö

 

Lähetä